Lauantaina 15.10.2022 Kiuruvedelle oli saatu arvovaltaisia sotahistorian asiantuntijoita. Kiurusalissa kenraaliluutnantti Ermei Kannisen 100-vuotismuistoseminaarissa sotahistoriaa selvitettiin neljässä todella mielenkiintoisessa esitelmässä. Monet seminaariin osallistujat kertoivat, että heittivät arpaa, syystöiden ja seminaarin välillä ja kertoivat olevansa kuulemaansa erityisen tyytyväisiä. Mielenkiinto näkyi myös salin ulkopuolella, missä väliajalla luennoitsijoitten ympärille kerääntyi lisäkysymyksen tekijöitä.

Kiuruveden kaupungin tervehdyksen seminaariin toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tommi Tikka, jonka tervehdyksen julkaisemme kokonaisuudessaan.

Arvoisat luennoitsijat, arvon kutsuvieraat, hyvä seminaariyleisö niin täällä Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa kuin Radio Sandelsin taajuuksilla

Minulla on Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ilo toivottaa teidät tervetulleiksi Kiuruvedelle kulttuuritalon Kiurusaliin kivenheiton päähän Peltohovin kiinteistössä sijaitsevasta Rukajärvi-keskuksesta. On suuri kunnia saada lausua kenraaliluutnantti Ermei Kannisen 100-vuotismuistoseminaarin alkuun Kiuruveden kaupungin tervehdys. 

Kun ensimmäisen kerran kuulin Ylä-Savon Rukajärvi-keskuksen tilaongelmasta, olin hieman ymmällään. Voiko olla niin, että meidän maamme itsenäisyyden eteen taistelleiden työtä esillä pitävä yhdistys ei löydä arvoistaan paikkaa? Kun sitten myöhemmin kuulin, että Rukajärvi-keskus olisi muuttamassa Kiuruvedelle, olin tästä kuulemastani todella hyvilläni. Olihan nimittäin kiuruvetisiä miehiä runsas joukko Rukajärven taisteluissa ja monet heistä aivan keskeisissä jatkosodan taistelun vaiheissa. Rukajärvi-elokuvassakin kiuruvetisten miesten partioretket ovat varsin näkyvästi esillä.

Nykyisen keskuksen paikan osalta voidaan myöskin yhdellä tapaa todeta ympyrän sulkeutuneen, sillä ensimmäiset Rukajärven veteraanien haastattelut tehtiin samaisessa Peltohovin kiinteistössä, jossa nykyisellään Rukajärvi-keskus toimii. Haluankin tässä kohtaa lausua ison kiitoksen Wallenhovi Oy:n yrittäjille, jotka mahdollistivat nykyiset tilat Rukajärvi-keskukselle Kiuruveden keskustasta. 

Rukajärvi-keskuksen asettuminen lopulta juuri Kiuruvedelle on jatkoa paikkakunnan vuosisataiselle kulttuuritoiminnalle. Vähemmän tunnettua on se, että Kiuruveden 1800-luvun lopulla toimineet vaikuttajat valtiopäivämies Heikki Tikkanen ja suomen kielen professori Paavo Tikkanen olivat ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden perustajia.

Olen saanut tutustua Rukajärven suunnan historiayhdistyksen toimintaan tarkemmin valtuuston puheenjohtajakaudella. Olen ihaillen seurannut historiayhdistyksen valtavaa halua ja intoa tehdä arvokasta sotahistoriatyötä niin tämän ajan sukupolville kuin tuleville sukupolville. Yhdistyksen toimihenkilöitten kanssa käytyjen keskustelujen ja lukemani oheismateriaalin myötä olen saanut mahdollisuuden paneutua tämän päivän seminaarin nimihenkilöön Ermei Kanniseen. Kanninen oli yksi Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustajajäsenistä ja hänen roolinsa sotahistoriatyön jatkamisen turvaajana yhdessä Pentti Perttulin kanssa on ollut aivan keskeinen.

Tämän päivän seminaari avaa Kannisen sotilasuraa sodan jälkeisessä Suomessa ja odotan itsekin päivän luentoja suurella mielenkiinnolla.

Tämän päiväisen seminaarin teema koskettaa meitä kaikkia tänään vielä aivan toisella tavalla kuin jokin aika sitten. Venäjän helmikuun lopulla aloittama Ukrainan sota on tuonut sodan meidän jokapäiväiseen arkeemme. Kiuruvesikin on aikanaan ilmoittanut mahdollisuudesta vastaanottaa sotaa pakenevia Ukrainan kansalaisia ja heitä Kiuruvedelle onkin vastaanotettu ja kyselyjä vastaanottomahdollisuuksista on alkanut tulla selvästi aiempaa enemmän. Siirtoväen asuttamisesta Kiuruvedellä on vahvat perinteet. Sotien aikana Kiuruvedelle sijoitettiin suuri määrä rajaseudun siirtoväkeä ja sotien jälkeen pitäjämme väkiluku kasvoi siirtoväen seurauksena yli kolmella tuhannella asukkaalla. Mainittakoon, että isäni isän sukukin on tullut Kiuruvedelle siirtoväkenä Karjalan Ruskealan kylästä. Ortodoksisen siirtoväen sopeutumista uusille asuinseuduille on tutkittu kiuruvetisen FT Heli Kanasen väitöstutkimuksessa ja tutkimukset osoittivat, ettei siirtoväkeä täällä ole kohdeltu huonosti.

Kiuruvesi toimi sotien aikaan vahvasti sotaväen elintarvikehuollon järjestämisessä ja nykyiselläänkin Kiuruvesi noin 7 700 asukkaan kuntakokoaan suurempana on vahva suomalainen omavaraisuuden turvaaja. Reilusti yli 20 000 nautaeläintä pitävät Kiuruveden Suomen ykkösenä naudanlihantuotannossa ja muualla tehtyjen kuntaliitostenkin jälkeen Kiuruvesi on kuntana edelleen kärkikolmikossa maidontuotannossa. Kiuruvedelle kaavailtu tämän hetkisissä suunnitelmissa Suomen suurin biokaasulaitos parantaisi energia- ja lannoiteomavaraisuutta paikallisesti aivan merkittävästi. Toivottavasti Kiuruvedelle kaavaillun biokaasulaitoksen rakentamispäätös tehdään ja tämän kokoluokan laitoksia saadaan enemmänkin Suomeen. Olemme viime aikoina ehkä vähän yllättyneinä huomanneet, kuinka monen raaka-aineen osalta maamme ei enää ole ollutkaan omavarainen. Meidän on tehtävä kaikkemme kaikilla rintamilla myös tulevassa ajassa omavaraisuutemme turvaamiseksi.

Kiitän Kiuruveden kaupungin puolesta kaikkia tämän päivän seminaarin järjestämisessä mukana olleita, erityisesti Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkasta todella paneutuneesta seminaarivalmistelusta ja teitä arvoisa seminaariyleisö! Oikein hyvää ja antoisaa seminaaripäivää meille kaikille! Toivotan Teidät tervetulleeksi Luomu-Suomen pääkaupunkiin.

Esitelmän lyhennelmään voi tutustua TÄÄLTÄ:

Visurin toinen esitelmä, PÄÄESIKUNTA JA OPERATIIVINEN SUUNNITTELU ERMEI KANNISEN AIKANA. Tähän toisen esitelmän lyhennelmään voi tutustua TÄÄLTÄ:

Esitelmät äänitettiin ja ne tullaan julkaisemaan myöhemmin tällä sivulla.

Seminaariesitelmien jälkeen nähtiin Ermei Kannisen ja RSHYry:n toimintaa kuvaava valokuvanauhoite, ”Ermei Kanninen – Rukajärven veteraani”, siihen voi tutustua TÄÄLTÄ:

Seminaarin avasi RSHYry:n puheenjohtaja Tenho Tikkanen. Hänen avauspuheenvuoronsa voi lukea linkin takaa TÄÄLTÄ: Seminaarin juonsi RSHY:n varapuheenjohtaja Seppo Räihä.

Seminaarin päätössanat lausui puheenjohtaja Tenho Tikkanen, niihin voitte tutustua linkin takaa TÄÄLTÄ:

Puheenjohtaja Tikkanen kiitti Leena Ja Heikki Kannista ja esitelmän pitäjiä sekä Kiuruveden kaupunkia kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tommi Tikkaa. Lisäksi Tikkanen esitti kiitoksensa myös Valtioneuvoston protokollapäällikön tehtävistä eläkkeelle jääneelle Eva Christina Mäkeläiselle, joka on osallistunut kaikkien Ermei Kannisen muistoseminaarien valmisteluihin. Tämä seminaari oli kuudes. Kiuruveden kaupunki – valtuuston puheenjohtaja Tommi Tikka ja RSHYry edustajat halusivat muistaa edellä mainittuja henkilöitä ja luovuttivat Jotos-muistomerkin pienoismallin muistoksi tämänkertaisesta seminaarista.

Jotos-muistomerkin numeroitu pienoismalli

Seminaari järjestivät Kiuruveden kaupunki, Radio Sandels järjestelyvastuu oli Rukajärven suunnan historiayhdistyksellä.

Tikkanen esitti kiitoksensa vielä erikseen Kiuruveden kulttuurikeskuksen henkilökunnalle Heidi Huhtilaiselle ja Auli Vaalamalle sekä FT Heli Kanaselle. FT Heli Kananen on tutkija. Hänen väitöskirjansa aihe on ”Kontrolloitu sopeutuminen. Ortodoksinen siirtoväki sotienjälkeisessä Ylä-Savossa (1946-1959)”. Myöhemmin Tikkanen totesi, että Kanasen Lapinlahden esitelmänsä olisi sopinut esitettäväksi myös tässä seminaarissa. Heli Kanasen kädenjälki näkyi seminaarissamme salin koristelussa ja kukkalaitteessa. Hänen samaan aikaan Lapinlahdella kotiseutupäivillä pitämäänsä esitelmään voitte tutustua avautuvan linkin kautta TÄÄLTÄ: Toteamme, että Ermei Kanninen oli ortodoksi ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen ortodoksiselle hautausmaalle.

Rukajärvi-keskus oli seminaarin ajan avoimena poikkeuksellisesti klo 21.00 saakka.

Ermei Kanninen on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle. Tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta hänen syntymästään.