Antti Rasilo jatkaa mielenkiintoisten luentojensa pitämistä 

Tällä kertaa paikkana on Ravintola Kiesa, Niskala auditorio, os. Niskakatu 17, Joensuu

Aika on pe 16.3.2018 klo 17.00

» Osmo Rasilo taisteli talvisodassa Kuhmossa 1939–40 sekä jatkosodassa 1941 –44 Rukajärven suunnalla joukkueenjohtajana, pataljoonan adjutanttina ja komppanianpäällikkönä.

Tuleva Joensuun esitys perustuu Osmo Rasilon (1917–2014) autenttisiin sota-ajan päiväkirjoihin, piirroksiin ja valokuviin sekä hänen sotien jälkeen kirjoittamiinsa muistiinpanoihin. Esityksen pitää hänen poikansa Antti Rasilo.

Esityksessä kuvataan muun muassa kuuluisa Joen-taistelu 13.9.1943 pataljoonan johtamisen näkökulmasta. Tämä taistelu oli pataljoonan lähettiupseeri Rasilolle paha tilanne. Hän, 25-vuotias reservin luutnantti, ryhtyi sattuneesta syystä johtamaan koko pataljoonan sotatoimia 1000-miehisen vihollisosaston hyökätessä Joen kenttävartioon. Rasilo kirjoitti yksityiskohtaisen kertomuksen johtamisen tuskasta tuossa tilanteessa. Osmo Rasilon rooli ei ollut julkisesti tiedossa ennen Antti Rasilon esityksiä.

Jatkosodassa Osmo Rasilo taisteli Korpikenraali Raappanan joukoissa jalkaväessä 14.Div/JR 10/ II pataljoonassa paitsi joukkueenjohtajana, myös pataljoonan lähettiupseerina ja adjutanttina sekä komppanianpäällikkönä (7./JR10).

Rasilon sotatie johti osasto Partisen joukoissa Lieksan Inarista rajan yli edeten niin sanottuun Ellinlammen mottitaisteluun. Täällä Rasilo haavoittui 16.7.1941 mutta palasi rintamalle jo 1,5 kuukautta myöhemmin Kuutamalahdelle Haukilammen linjalle. Sieltä osasto jatkoi Porajärven, Jänkäjärven ja Selkin kautta Paateneeseen suuren Seesjärven rannalle. Täältä osasto Partinen marssi Kuusiniemen kautta Ontajärvelle, mihin saavuttiin 3.11.1941. Ontajärven länsirannalla Korpilahden kylän alueella Rasilo toimi kenttävartioissa marraskuusta 1941 Juhannukseen 1942. Tehtäviin kuului myös hiihtopartiointia vihollisen puolelle.

Toukokuussa 1942 II pataljoona siirtyi Rukajärven pääpuolustuslinjalle ja Rasilo sen esikuntaan.

Kesällä 1944 Rasilo nimitettiin 7. komppanian päälliköksi komppanian toimiessa muun muassa tukikohta Pallossa. Aselevon jälkeen Rasilo marssi komppaniansa kanssa 230 kilometrin kotitaipaleen Rukajärveltä Lieksan Nurmijärvelle 14. – 27.9.1944. Kotiuttaminen tapahtui 10.11.1944. Sota-ansioistaan Rasilolle myönnettiin VR 4 tlk sekä kaksi kertaa VR4.

Esitys Ravintola Kiesa, Niskala auditorio, os. Niskakatu 17, Joensuu

Aika on pe 16.3.2018 klo 17.00

Teksti ja esitelmä Antti Rasilo

Tilaisuuden järjestää Joensuun eteläinen Rotaryklubi

****

Kuka?  Osmo Rasilo (1917–2014)

Osmo Rasilo syntyi ja eli Kajaanissa. Hän valmistui ylioppilaaksi Kajaanin yhteislyseosta 1937. Sotien jälkeen Rasilo valmistui Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausinsinööriksi vuonna 1945. Hän viihtyi koko uransa Kainuussa. Rasilo osallistui siirtolaisten ja rintamamiesten asuttamiseen Kajaanin maanlunastuslautakunnan puheenjohtajana 1947–54. Vuodet 1955–63 Rasilo toimi taksamaanmittarinasuorittaen lohkomisia ja jakoja.

Rasilo toimi 12 vuotta Kajaanin maanmittauspiirin piiri-insinöörinä. Hän johti alaa Kainuussa 21 vuotta ja palveli valtiota sota- ja siviilitehtävissä 47 vuotta.

Rasilo toimi Kainuun Rajavartioston killan puheenjohtajana 1970–80. Rasilo oli 14. Divisioonan Perinneyhdistyksen perustajia ja kunniajäseniaä. Yhdistys perustettiin Rasilon kotona Brahenkadulla. Rasilo osallistui Vapaussodan Huoltosäätiön ja sen Kainuun avustustoimikunnan työhön. Hän oli Vapaussodan Kainuun Perinneyhdistyksen perustaja- ja kunniajäsen. Rasilo toimi Vuohenki Säätiön valvontamiesten puheenjohtajana 1985 -2008.

Rasilo asui kymmenessä eri paikassa Kajaanissa ja sai puolisonsa Sylvin (os. Hirvensalo) kanssa neljä lasta.

Osmo Rasilo Korpilahdella keväällä 1942.