Rukajärven rintamalla tapahtuu

Rajakenraali Raappan valokuvanäyttely avattu.

Nurmeksessa avattiin tänään 4.7. Rajakenraali Raappanan elämäntyötä esittelevä valokuvanäyttely. Paikalla oli parikymmentä kutsuvierasta, myös Rukajärven veteraani Olavi Tiittanen, joka kertoi värikkäistä sotakokemuksistaan näyttelyvieraille. Näyttely on avoinna toimistoaikoina 30.9. asti ja ryhmille sopimuksen mukaan 30.11.2014 asti.

Rajakenraali Raappanan elämäntyötä esittelevän näyttelyn avasi Lieksan rajavartioaseman päällikkö kapteeni Markku Hassinen. Kuvassa vasemmalta Lasse Nirhamo, veteraani Olavi Tiittanen, Antti Haapalainen, Hannu Kauppinen, Hannu Huuskonen ja kapteeni Markku Hassinen.
Rajakenraali Raappanan elämäntyötä esittelevän näyttelyn avasi Lieksan rajavartioaseman päällikkö kapteeni Markku Hassinen. Kuvassa vasemmalta Lasse Nirhamo, veteraani Olavi Tiittanen, Antti Haapalainen, Hannu Kauppinen, Hannu Huuskonen ja kapteeni Markku Hassinen, joka suoritti näyttelyn avauksen.

Tilaisuuden avasi Nurmesviikot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Boxberg. Näyttelyn avauksen suoritti Lieksan rajavartioaseman päällikkö kapteeni Markku Hassinen. Julkaisemme seuraavassa otteen hänen avauspuheenvuorostaan.

Tilaisuudessa käytiin vilkas keskustelu ja nurmeslainen Lasse Nirhamo esitti, että Rukajärven tien alkupiste tulisi nimetä Nurmekseen, koska useat Rukajärven suunnan yksiköt perustettiin juuri Nurmeksessa ja lisäksi suuri osa suunnan joukoista kulki rintamalle Nurmeksen kautta.

Risto Boxbergin mielestä Rukajärven tiellä on suuri aatteellinen merkitys kaikille niille paikkakunnille mistä joukkoja koottiin, laajalle Pohjanmaata, josta tuli suunnan täydennysjoukot, ja erityisesti Ylä-Savon, Kainuun ja Pielisen Karjalan alueen paikkakunnille, josta joukot muutoin koottiin.

Antti Haapalainen kertoi tulevasta Nurmeksen museossa 26.8.2014 avattavasta näyttelystä ”Veikko Haapalainen Jatkosodassa (26.8.-19.10.2014), joka kuuluu osana Rukajärven suunnan historiayhdistyksen Lieksassa järjestämään Kansalaisjuhlaan 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä tapahtumiin. Näyttelyssä on esillä Veikko Haapalaisen museolle lahjoittamat puhdetyöesineitä, kalusteita sekä laaja valokuva-aineisto. Näyttelyn avajaiset 26.8.2014 klo 17.00.

Risto Boxberg tilaisuuden avaus:

Aika ajoin maailmaan syntyy yhteiskuntajärjestelmiä, joissa ihminen kokee olevansa vailla mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Uskon, että yksi aikamme kansansairauksista, vieraantuminen, ainakin osaksi johtuu yhteisöllisyyden puutteesta. Vallan keskittyminen ja sitä edistävät rakenteet jäävät arkihuoliensa kanssa elävälle kansalaiselle tiedostamatta tai hämärän peittoon. Vuolaasta tiedon tulvasta on vaikeaa erottaa itselleen tärkeitä asioita.

Näyttelyn käytännön pystyttäjät Nurmes Viikot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Boxberg ja vastaava hoitaja Jaana Liimatta.
Näyttelyn käytännön pystyttäjät Nurmesviikot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Boxberg ja LomaSirmakan vastaava hoitaja Jaana Liimatta.

Julkinen sana voidaan valjastaa yksilön oman elämän kannalta merkityksettömien, jopa valheellisten tietojen levittämiseen. Tiedottamisella voidaan edistää joukkovakaumusten synnyttämistä, joiden avulla kansalaisia saadaan ohjattua vallan haltijoiden kannalta hyödylliseen toimintaan tai toimettomuuteen.

Uusliberalistisen talousoppien varjolla syntynyt keinottelukapitalismi, jolla ei juuri ole tekemistä reaalitalouden kanssa, on rajoittanut vakavasti julkisen hallinnon mahdollisuuksia puolustaa ihmisiä mielivallalta. Monille meistä syntyy illuusio kaikkinaisen vapauden tarjoamista rajattomista mahdollisuuksista.

Wolfgang Goethe on sanonut, että eniten orjuutettuja ovat ne, jotka kuvittelevat olevansa vapaita.

Vallan keskittyminen ihmisten vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomiin estää ihmistä kasvamasta täyteen mittaansa, toimia lahjojensa ja taipumustensa mukaisesti. Hän ei voi elää unelmiaan todeksi.

Hyvinvointiyhteiskunta on pelkkä poliittinen fraasi silloin, kun suuri osa kansalaisista voi pahoin. Syrjäytyneiden joukko on kasvamassa. Ensi kertaa maamme historiassa on syntynyt turhien ihmisten joukko.

Yhteiskuntajärjestelmän tulisi palvella kansalaisia eikä päinvastoin. Vallan keskittämisen sijaan sitä tulisi hajauttaa kansalaisyhteiskunnan toteuttamiseksi. Sellaisen yhteiskunnan, jota ihmiset ovat valmiit puolustamaan. Kansalaisten maanpuolustustahto tulisi aina ottaa huomioon keskusteltaessa puolustuspolitiikasta.

Suomenlinnan Kuninkaanportin vieressä on koristeina neljä kivitaulua. Yhden niistä teksti kuuluu: Erämaista on nämä Susisaaret muutettu Suomenlinnaksi. Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.

Rajakenraali Erkki Raappanasta kertovalla valokuvanäyttelyllä halutaan kiinnittää huomiota henkilöön, joka kykeni kantamaan suunnattoman vastuun maamme kohtalon hetkillä ja hänen johtamiinsa rintamamiehiin, jotka joutuivat antamaan parhaita elämänvuosiaan kansakunnan hyväksi. Heillä ei ollut mahdollisuutta kieltäytyä tarttumasta aseisiin eikä liioin syytä sodan syttymiseen. Raskain uhrauksin he ovat ansainneet jälkipolvienkin kunnioituksen.

 Kapteeni Markku Hassinen:

Kunnioitettu sotiemme veteraani, arvoisa näyttelyn avajaisyleisö, hyvät naiset ja herrat!

Minulla on ilo ja kunnia tuoda tähän tilaisuuteen Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan, eversti Olli Lampisen terveiset, valitettavasti hän oli estynyt saapumasta avaamaan tätä tilaisuutta.

Lieksan rajavartioaseman päällikkö kapteeni Markku Hassinen suoritti näyttelyn avauksen.
Lieksan rajavartioaseman päällikkö kapteeni Markku Hassinen suoritti näyttelyn avauksen.

Tuon täten rajavartioston tervehdyksen Lieksan rajavartioasemalta kenraali Erkki Raappanan perinteiden vaalimisen hengessä. Tämä vuosi 2014 on erityinen merkkivuosi maanpuolustusperinteemme saralla, myös Pohjois-Karjalan rajavartiosto kunnioittaa perinteitään, vaikkakin elämme nykyhetkessä ja katseemme ovat vahvasti tulevaisuuteen. Aina, eilen, tänään ja tulevaisuudessakin päätehtävämme rajaturvallisuuden ylläpitämisen ohella olemme turvanneet ja tulemme tulevaisuudessakin turvamaan niin Suomen alueellisen koskemattomuuden kuin kriisivalmiuden ylläpitämisenkin osaltamme. Valmiuden ylläpitämisen tarve ei ole tämänkään päivän maailmassa kadonnut mihinkään.

Tänä merkkivuonna on monia muitakin maanpuolustusperinteitä vaalivia tilaisuuksia, mm. elokuun alussa järjestettävä Ilomantsin Torjuntavoiton 70- vuotisjuhla sekä syyskuun alussa Lieksassa järjestettävä Jatkosodan päättymisen kansalaisjuhla.

Tähän avajaistilaisuuteen liittyen on paikallaan tuoda esille kaksi maanpuolustusperinteen vaalimisessa kunnostautunutta toimijaa, jotka ovat mahdollistaneet tämän näyttelyn kokoamisen.

Ensimmäinen ja tämänkin näyttelyn rakentamiseen merkittävästi ja aktiivisesti osallistunut toimija on Rukajärven suunnan historiayhdistys, puheenjohtajansa Tenho Tikkasen johdolla. Yhdistyksen erityiseksi ansioksi on samalla luettava veteraanien perinteen dokumentointi, minkä arvo vain nousee tulevaisuudessa veteraanisukupolvien poistuessa joukostamme.

Toinen tässä yhteydessä esille tuotava taho on ns. ”järjestävä seura” eli Loma Sirmakka, joka on mahdollistanut nämä perinteikkäät tilat tälle rajaperinnettä vaalivalle näyttelylle, joka kertoo kansakuntamme vaikeimmista hetkistä tänne, toivottavasti runsain joukoin saapuville nykysukupolville.

Minua on pyydetty avaamaan tämä rajakenraali Erkki Johannes Raappanan elämäntyöstä kertova näyttely. Näiden rajamiesten tervehdyssanojen myötä avaan näyttelyn.

Puheenjohtaja Tenho Tikkanen:

Arvoisa veteraani, hyvät näyttelyvieraat. Yhdistyksellämme on ollut suuri kunnia osallistua Risto Boxbergin johdolla v. 2010 avatun Raappanan saliin pystytetyn Rajakenraali Erkki Raappanan valokuvanäyttelyn kokoamiseen. LomaSirmakan ja sitä myötä Risto Boxbergin työ karjalaisen elämänmuodon eteen on huomattava. Onttolan aseman kunnostaminen tälle paikalle edelsi Raappana salin nimeämistä. Täällä on nähnyt päivänvalon Rajavartiolaitoksen toiminnasta koottu näyttely, josta osoituksena talon eteen pystytetty rajapyykki 647. Se on Rukajärven tien Kivivaaran rajapyykki, jota kautta Rukajärven suunnan joukot huollettiin koko Jatkosodan ajan.

Tämä toimintakokonaisuus osoittaa suurta kunnioitusta kenraali Raappanan elämäntyötä kohtaan. Johdonmukainen työnne lämmittää Rajakenraali Raappanan joukkojen perinnetyön parissa työskentelevää yhdistystämme.

Erkki Raappana oli syntynyt Oulujoella (2.6.1893-14.9.1962), hänen sydämensä juurtui hänen tehtäviensä myötä tänne Pielisen Karjalaan, jonka eteen hän työskenteli niin rauhan kuin sotien aikana. Raappana oli rajamies, mutta samalla hän oli koko sydämestään myös rajakansan mies ja kansanmies. Se ilmeni hänen kaikissa arkisissa käytännön toimissaan. Korkeasta asemastaan huolimatta hän ei asettunut kalakavereittensa soudettavaksi vielä viimeisinä elinvuosinaankaan, vaan asettui aina soutajan paikalle. Tällä hän halusi osoittaa kunnioituksensa sotilaidensa Isänmaan puolesta tekemälle työlle.

Hän oli Ylipäällikön luottomies, josta syystä Ylipäällikkö Mannerheim halusi uskoa maamme kohtaloihin keskeisesti vaikuttavan Rukajärven rintaman erämaa-alueen vartioinnin Raappanan johdettavaksi. Jo Talvisodassa Erkki Raappana oli osoittanut taitonsa ja maahamme hyökänneet vihollisen joukot oli ajettu Lieksan korkeudelta maastamme jouluun mennessä 1939. Jatkosodassa taasen Raappanan johtamat joukot etenivät ensimmäisenä ja pysähtyivät sinne mihin ylipäällikkö oli heidät määrännyt etenemään.

Raappanan joukot säilyttivät asemansa sodan loppuun asti. Rukajärvellä käytiin Suomen ja neuvostoarmeijan viimeiseksi jäänyt taistelu Jatkosodassa.

Sodan jälkeen komentaja Raappana jakoi tunnustusta joukoilleen. Repolassa 20.9.1944 pidetyssä katselmuksessa sodasta palaaville joukoille hän lausui mm.:

”Sotilaani. Me olemme jälleen ne viimeiset suomalaiset joukot, jotka seisomme tällä historiallisella maankamaralla kansamme ja maamme ensimmäisinä etuvartioina. Te olette niitä miehiä, jotka vaaran jälleen uhatessa ensimmäisinä saavuitte tälle paikalle turvataksenne oman maamme.

Ja te olette myös viimeinen osa Suomen armeijaa, joka palaa omaan kotimaahansa tehtävänsä täytettyään. Te olette näinä raskaina vuosina jokainen täyttäneet tehtävänne viimeistä piirtoa myöten niin kuin vapaan kansan mies omansa puolustaessaan voi tehdä…

Minulla on ollut suuri ilo käydä teidän kanssanne, minä kiitän teitä teoistanne ja toivon, että saan kulkea kanssanne vastedeskin, jos isänmaa niin vaatii…

Kun te nyt, lyömättömänä, kunniakkaana joukkona palaatte kotiin kohti tuntemattomia kohtaloita, olette te tulen tuttavina tulleet veljiksi, tuli on pessyt teidät puhtaiksi. Eläkää suomalaisina, tehkää työtä suomalaisina ja jos tarvitaan, kaatukaa suomalaisina…

Minä uskallan toivoa, että säilytätte saman kunniakkaan nimen, jonka joukkomme täällä ovat saavuttaneet. Pitäkää huolta itsestänne, pitäkää itsenne kurissa. Jos siihen pystytte, olette niitä, joita kansa tarvitsee…

Suokoon Korkein meille voimaa voittamaan itsemme. Suokoon Korkein, että kansamme eläisi ja siunaantuisi siinä maassa, jonka olemme perinnöksi saaneet ja jonka tuleville sukupolville jätämme.”

Toivomme menestystä näyttelyllenne. Kiitän Risto Boxbergiä ja hänen yhteisöään koko Rukajärven perinnetyötä tekevän yhteisömme puolesta tänne Raappanan saliin, Rajakenraali Raappanan elämäntyötä esittelevän valokuvanäyttelyn esille asettamisesta.

Samalla pyydän saada kiittää Teitä jo etukäteen arvokkaasta tuestanne ”Kansalaisjuhlan 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä” järjestelyjen onnistumiseksi. Juhlavieraat asuvat täällä Teidän tiloissanne ja lähtevät Lieksaan höyryjunalla aamulla 5.9.2014. Näyttely on osa juhlallisuuksia.

Tietoa mottitalkoorintamalta

Juukalaiset toimittivat Nurmeksen asemalle ensimmäisen osan 17 kuution kuorman. Kiuruvedellä taasen asemamakasiiniin toimitettiin tänään reilut 10 kuutiota ja toiset 10 kuutiota lauantaina. Iisalmessa LC-klubi on päättänyt lahjoittaa 20 kuution puuerän.

Juukalainen Arvi Martikainen sai aikaan erinomaiset mottitalkoot. Ensimmäinen lasti kuivia halkoja Nurmeksen asemalla.
Juukalainen Arvi Martikainen sai aikaan todellisen kansanliikkeen ja mottitalkoot. Ensimmäinen lasti kuivia halkoja Nurmeksen asemalla.
Kiuruveden aseman talkoomiehet, Väinö Remes, Anssi Hyvänen, Erkki Lämsä, Pekka Tenhunen. Kuva Antero Huttunen.
Kiuruveden aseman talkoomiehet, Väinö Remes, Anssi Hyvänen, Erkki Lämsä, Pekka Tenhunen. Kuva Antero Huttunen.