Lieksan yrittäjät valitsivat yhdennentoista kerran vuoden lieksalaisen. Tällä kertaa valituksi tuli Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.
Lieksassa järjestetyssä tapahtumassa Lieksan Yrittäjät luovuttivat Vuoden 2018 lieksalainen kunniakirjan Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n puheenjohtaja Tenho Tikkaselle. Puheenjohtaja Taisto Lehikoinen korosti luovutuspuheessaan, että Rukajärven suunnan historiayhdistys ja sen puheenjohtaja ovat merkittävällä tavalla tehneet vuosia työtä Lieksan hyväksi. ”Tämä kunniakirja luovutetaan Sinulle kiitokseksi erinomaisista saavutuksistasi Rukajärven suunnan sotahistorian ja Lieksan tunnetuksi tekemisessä.”
Tenho Tikkanen korosti kiitospuheessaan Lieksan matkailuvaltteja, mikä tulisi huomioida myös valtakunnallisesti, koska juuri se olisi myös koko maan etu.
Seuraavassa julkaisemme Tikkasen kiitospuheen kokonaisuudessaan.
”Kiitän Lieksan yrittäjiä tänään myöntämästänne huomionosoituksesta, mikä on luonnollisesti osoitettu Rukajärven tien ja sen eri kohteiden ja erityisesti Lieksan Rukajärvi-keskuksen tunnetuksi tekemisestä. Sitä työtä olemme Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puolesta tehneet jäsentemme ja lieksalaisten yhdistysten sekä lukuisten talkoomiesten voimin. Erityisesti en unohda lieksalaisia naisia, jotka ovat aina rientäneet avukseni pyytämättä.
Rukajärven tien ja Rukajärvi-keskusten perustamisella pyrimme sotahistoriatyössä entistä parempaan tulokseen, kokoamme veteraani- ja sotahistoriatietoa ja teemme sitä käsitteleviä julkaisuja. Luonnollisesti toivomme, että työmme edistää myös lieksalaisten elinkeinotoimintaa.
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustamisesta tulee 2019 kuluneeksi kymmenen vuotta. Rukajärven tie nimettiin pian yhdistyksemme perustamisen jälkeen 2.7.2011 Jukolan Motissa pidetyssä kansalaisjuhlassa. Rukajärven tie on ainut auktorisoitu Jatkosodan taistelutie maassamme, varsin usein tämä unohdetaan. Olen todella kiitollinen, että nimeltä mainiten Lieksan yrittäjät, Lieksan kaupunki, Lieksan Matkailuoppaat, Lieksan Tukipiste ja Nurmijärvellä toimiva kyläyhdistys ovat oivaltaneet sen mikä on matkailun kehittämisessä Lieksan ja lieksalaisten edun mukaista. Olemme saaneet kaikilta edellä mainituilta tahoilta merkittävää tukea yhdistyksemme hankkeiden rakentamisessa, joita ovat mm. Lieksan Rukajärvi-keskus, mikä vihittiin 1.7.2013 ja sille hankittiin 2016 omat tilat Lieksan rautatieasemalta. Rukajärven tien kohteita olemme kehittäneet monella tavoin, Jukolan Motti -pirtti rakennettiin ja vihittiin käyttöön 30.11.2014, Änäkäisen salpaetuasema kunnostettiin ja vihittiin käyttöön 9.6.2017.
Yhdistyksemme on onnistunut työssään hyvin. Hankerahoituksessa taasen emme ole saavuttaneet toivottua tasoa, samaa tasoa kuin mihin ovat yltäneet, Raatteentie, Kuhmo ja Ilomantsi. Raatteentien valtion rahoitusosuus kohonnee arviolta n. 2 milj. €:oon, Kuhmon kohteet yhteensä n. 1 milj. €:oon ja Ilomantsissakin sotahistoriakohteitten kokonaisinvestointien valtion rahoitusosuus kohonnee samoihin lukuihin. Lieksassa valtio on tukenut hankkeita 41.340 eurolla ja mm. Rukajärvi-keskusta ei lainkaan.
Näiden lukujen valossa on syytä kysyä vakavalla mielellä, mitä voisimme tehdä asian hyväksi: Onko Lieksaa syrjitty? Vastaavia sotahistoriakohteitten kävijämääriä vertailtaessa voitaneen sanoa, että olisi kaikkien Via Karelia -matkailutien varren kaupunkien ja kuntien etu, että Lieksaa kohdeltaisiin tasapuolisesti. Lieksa on ylivoimaisesti houkuttelevin kaupunki kaikista em. Via Karelian matkailutien varren kaupungeista. Valtakunnallisten matkailualan järjestöjen tulisi huolehtia erityisesti Lieksan luonto- kulttuuri- mutta erityisesti myös sotahistoriakohteitten valtakunnallisesta matkailualan markkinoinnista, koska se olisi samalla myös koko maan etu.
Huomionosoituksenne velvoittaa, niin minua kuin myös Rukajärven suunnan historiayhdistystä huolehtimaan entistäkin tunnollisemmin tehtävästään. Tämän kesän kävijämäärän noustua ennätystasolle tulevaisuus tältä osin näyttää valoisalta. Toivon yhteistyömme kaikkien osapuolen kanssa jatkuvan, näin rakennamme Lieksan ja sen kaupunkilaisten hyvinvointia tulevaisuudessa.”