Iisalmen Rukajärvi-keskukseen kirja-lahjoitus

Keväällä tupsahti painosta omakustanteinen ”Aikamatkalla Ylä-Savossa ja muuallakin pistäytyen”, tekijänä iisalmelainen maisteri Jaakko Hynynen, joka tunnetaan entisenä pitkäaikaisena työhallinnon pomona. Jotkut ovat panneet hänet merkille myös historiikeista ja muusta kirjallisesta tuotannosta. Tuoreinta teostaan hän luonnehtii historiikin ja pamfletin seokseksi. Kirja onkin piristävä poikkeus tavanomaisista nykykirjoista.

aikamatkalla-yla-savossa-jaakko-hynynen

Kirjoittaja kuvailee kiinnekohtiaan talvisotaan, hän kun on syntynyt lentokoneen pudottamana, ei siis haikaran lennättämänä. Sotaa paossa ollut ilomantsilainen evakkonainen hevosineen oli tullut heille sopivasti, kun oma Urho- ruuna palveli rintamalla. Kirjasta selviää, että Sukevalle evakuoiduista kunnalliskodin asukeista kertoo Lahnakankaan hautausmaalle pystytetty upea hautapaasi.

Pohjoiskarjalaisten, kainuulaisten ja yläsavolaisten sotureiden ja siviilien sotien aikaisen yhteisen aikamatkamme keskushenkilö, korpikenraali ja Mannerheim-ristin ritari no 3, Rukajärven rintaman 14. D:n komentaja Erkki J. Raappana esitellään kirjassa monipuolisesti. Sallimus oli mukana siinä, kun nuorukaisen muutto Titanicilla Amerikkaan jäi toteutumatta.

Sven Grönvallin maalaus Marskin Majasta vuodelta 1943.
Sven Grönvallin maalaus Marskin Majasta vuodelta 1943. Ylipäällikkö otti Rukajärven rintaman lahjan vastaan 9.-12.9.1942 Rukajärvelle tekemänsä tarkastusmatkan yhteydessä.

Kirjassa on ytimekkäästi käsitelty Raappanan ja Mannerheimin välejä, joiden pysyvänä symbolina on Lopelle siirretty Marskin metsästysmaja. Se on tänä päivänä käynnin arvoinen matkailukohde, paljolti nimenomaan myös 14. D:n sotureiden ja sen komentajan muistomerkki. Rukajärvi-keskusten nettisivut tarjoavat runsaasti lisätietoa sen suunnittelusta, yksittäisistä rakentajista, veistäjistä, sisustajista, venemestareista. Sopii kernaasti yhtyä kirjoittajan mielipiteeseen siitä, että paljon tekemistä olisi perinteiden vaalijoilla ja kotimaan matkailun kehittäjillä sodistamme kertovien muistokohteiden verkottamisessa ja markkinoinnissa.

Hynynen on esitellyt seikkaperäisesti myös toisen merkittävän sotilashenkilön, nimittäin kolmeen sotaan osallistuneen Sakari Simeliuksen. Hän oli Lapinlahden asemapäällikön poika ja kirjoittajan lailla Iisalmen lyseon kasvatti. Hynynen suoritti asevelvollisuuttaan Simeliuksen toimiessa puolustusvoimien komentajana, olipa alokkaana Oulussa noottikriisin aikana… Komentajan päänaluset sotien jälkeisessä Suomessa eivät olleet untuvanpehmeät, tarvittiin neuvottelutaitoa, kärsivällisyyttä ja tosiasioihin sopeutumista.

Aikamatkan mukana tulee selvitetyksi, kuinka Ylä-Savossa käynnistettiin ja toteutettiin kehitysaluepolitiikkaa. Kirjansa yhtenä pontimena Hynynen kertookin olleen sen, kuinka nykypolvi on jo miltei unohtanut, millaisessa tilanteessa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alkuvuosina maassamme ja varsinkin sen periferia-alueilla elettiin. Ruotsiin ja Etelä-Suomeen muutti vuosittain jopa yli tuhat ihmistä, useimmat parhaassa työiässä olevia. Valtiovalta teki parhaansa, mutta alueellista ja paikallista aktiivisuutta todella tarvittiin. Silloin uskallettiin ottaa riskejä, monesti hypättiin tuntemattomaankin kelkkaan. Useimmiten kuitenkin onnistuttiin ja jos jotain meni pieleen, siitä otettiin opiksi.

”Aikamatkalla…” on kuvaus myös kirjottajan omasta monipolvisesta työhistoriasta, jota myötäillessään hän ottaa kantaa tätä päivää askarruttaviin kysymyksiin. Monet niistä painottuvat työhön, sen konkreettisuuden hiipumiseen ja työvoimapalveluiden vaikeuksiin EU-Suomessa. Samalla tekijä kannustaa noteeraamaan monet läheltäkin löytyvät oivallukset ja kehittämishankkeet. Ei saa jäädä tuleen makaamaan, vaan on tehtävä vastaisku! Kannattaa hakea esimerkkejä myös historiasta.

Tämä mainio huumorin sävyttämä ja laajat asiatiedot sisältävä 365-sivuisen kirja on omakustanne. Sen hinta on 30 euroa (lähetyskulut + 5 €) ja sitä voi tilata Jaakko Hynyseltä, yhteystiedot: puh. 044 280 7501, sp: jacques@meili.fi.

Jaakko Hynynen on kirjoittanut suuren määrän eri yhteisöjen historiateoksia ja historiikkeja.

Merkittävimmät teokset ovat:

* Vertaansa vailla – Iisalmen osuuspankki 1905 – 2005, v. 2005,

* Viestien vuosisata – Iisalmen puhelinyhdistys, v. 1993 sekä

* Pikkupoekana – rympäkkö ja muita kertomuksia, omaelämäkerta, v. 2009.

* Lisäksi useita teoksia yhdessä muiden kirjoittajien kanssa kuten Iisalmen Reserviupseerikerhon ja Iisalmen lyseon historiikit. Toimittajakoulutuksen saaneena hän on kirjoittanut yhtä ja toista muutakin.

Kiitämme lahjoituksesta.