Helsingin sanomat kehottaa kansalaisia valitsemaan ”Kuka on Suomen kansallisaarre äänestämällä. Tänään 24.11.2013 lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan: ” Nyt ei äänestetä Mannerheimia, vaan eläviä ihmisiä, joita ilman Suomi olisi ankeampi paikka.”
Toimitus on valinnut jo 50 henkilöä valmiiksi. On mahdollista äänestää myös omaa ehdokasta.
Mikäli voitte yhtyä ehdotukseeni äänestämällä Tuntematonta sotilasta, toivon, että voisitte samalla jakaa ehdotusta, lähettämällä tämä viesti eteenpäin. ”Oma valinta” on lehden viimeisenä vaihtoehtona, johon kirjoitetaan teksti ”Tuntematon sotilas” ja ehdotusta on mahdollista perustella.
Helsingin Sanomien ohje: Äänestää voi verkossa osoitteessa hs.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen; hs.sunnuntai@hs.fi tai lähettämällä postikortin osoitteeseen HS Sunnuntai, PL 85, 00089 Sanoma. Merkitse postikorttiin sana ”Kansallisaarre”. Aikaa äänestää on maanantaihin 2. joulukuuta asti . Voittaja julkistetaan sunnuntaina 8. joulukuuta 2013.
Aikaa äänestää on maanantaihin 2. joulukuuta asti . Voittaja julkistetaan sunnuntaina 8. joulukuuta 2013.
Ehdotukseni on ”Tuntematon sotilas”.
Lyhyt perusteluni on seuraava, joka antaa mielestäni selvän vastauksen Lehden esittämään kysymykseen: ”Mitä olisi Suomi ilman ”Tuntematonta sotilasta”, ainakin tylsempi ja värittömämpi paikka. He ovat suomalaisia kansallisaarteita, eli eläviä legendoja, jotka laajentavat kuvaamme siitä, millaisia suomalaiset ovat.”
Tuntematon sotilas on muun muassa nuori kotirintaman ”pikkulotta”, joka juuri 70 vuotta sitten valmisti kynttilän valossa joululahjojaan ”Tuntemattomalle sotilaalle”, samoin kuin pikkulotan esimiehenä toiminut lottakouluttaja, Kiuruveden Niemiskylästä kotoisin oleva perheenäiti Hilja Lämsä, joka kieltää vieläkin asettamasta häntä ”millekään jalustalle”. Yhtälailla hän voisi olla rintamalotta, joka suoritti vapaaehtoisena rintamapalvelustaan Rukajärven kenttävartiossa jakaen joululahjaksi leipomiaan pullia etulinjan rintamasotilaille, jääden tuolla matkalla Joulun aattona vihollisen vangiksi.
Tuntematon sotilas voi olla yksi Suomen puolustusvoimien arvostetuimmaksi henkilöksi sodan jälkeen kohonnut kenraali Ermei Kanninen, joka suoritti vapaaehtoisena tehtäviään Talvisodassa ja neuvotteli Jatkosodan aselevon tultua käytännön rauhanehdoista Suomen ja neuvostoarmeijan viimeisen taistelun päätyttyä Rukajärven rintamalla. Samoin hän voisi olla yksi Suomen arvostetuimmista veteraanityöntekijöistä, jolle hyvin perustein olisi voitu myöntää jo heti Jatkosodan alussa Mannerheimristi. Hänen johtamansa Repolan Lieksajärven partioretken ansiosta syntyi Jatkosodan ensimmäinen suurmotti ”Omelian motti”, joka mahdollisti joukkojemme etenemisen. Reservin majuri Pentti Perttulin kauaskantoisen veteraanityön tuloksena syntyi poikkeuksellisen laaja perinneaineisto, hänen johtamansa partion matkasta on tehty Rukajärven tie elokuva, joka on yksi Suomen katsotuimpia. Sodan jälkeen hän oli perustamassa kahta, edelleen toimivaa ja menestyvää suuryhtiötä. Perttuli on mallikelpoinen, niin esimiestensä kuin alaistensa arvostama esimerkillinen johtaja, niin sodassa kuin siviilissä.
Yhtälailla Tuntematon sotilas voisi olla jo 98 vuoden ikään ehtinyt Rukajärven veteraani isäni, joka edelleen omaishoitajana huolehtii 92 vuotiaan äitini hoidosta uunilämmitystalossa. Samaten hän voisi olla isäni aseveli eläkkeellä oleva aina huumorintajuinen Juuan kunnanjohtaja Olavi Tiittanen tai Tuntemattomaksi sotilaaksi jäänyt, kunnallisneuvos Maunu Kankaanpää, joka Jatkosodan viimeiseksi jääneessä taistelussa veti suojaan vakavasti haavoittuneen lähettikaverinsa Tuntemattoman sotilaan Ilmari Jokelaisen, heidän juuri kaatuneen komppanianpäällikkönsä viereltä.
Samoin Tuntemattomaksi sotilaaksi on jäänyt Puolustusvoimain ylikapellimestari Arvo Kuikka, joka on tuottanut iloa niin etulinjan rintamasotilaille kenttävartioissa, Korven Radion orkesterin soittajana kuin myöhemmin koko kansalle tuhatpäisten veteraanikuorojen johtajana. Tuntemattomaksi sotilaaksi on jäänyt myös Tampereella asuva ilmavalvontalotan tehtävissä toiminut kamarineuvos Laila Halme. Hänen hienostunut käytöksensä olisi koko kansalle ja nuoremmalle sukupolvelle esimerkkinä, kaikelle sille, jonka avulla suuretkin koettelemukset ovat voitettavissa, kun kansakuntamme hänen sanojaan lainaten, ”on pinteessä”.
Valintani osuu Tuntemattomaan sotilaaseen, jollaisia kaikki edellä mainitut henkilöt ovat, elävät vielä, ja huolehtivat omista asioistaan ja kantavat huolta myös muiden kansalaisten toimeentulosta. Jokaiselle heistä rauhantulo 70 vuotta sitten oli suuri, monesti etäinen toive, mutta vihdoinkin se rauha tuli. Ymmärrämmekö tänä päivänä rintamasotilaita. Isänmaata on puolustettava ja he auttoivat maataan Tuntemattomina sotilaina, vapaaehtoisinakin, mikä ei näytä tänä päivänä olevan itsestään selvyys.
Tuntemattomaksi sotilaaksi ovat jääneet monet muutkin vielä elossa olevat 35.000 rintamasotilasta ja lottaa. Lyhyitä veteraanien esittelyvideoita voi nähdä netistä osoitteesta: www.youtube.com/rukajarvikeskus. Ne tavoittaa myös nettiosoitteen välityksellä: www.rukajarvikeskus.fi, tai kaikkien heidän rintamakokemukset sisältävät videohaastattelunsa menemällä Lieksan Rukajärvi-keskukseen, josta haastattelut löytyvät kokonaisuudessaan.
Mikäli voitte yhtyä ehdotukseeni äänestämällä Tuntematonta sotilasta, toivon, että voisitte samalla jakaa ehdotusta, lähettämällä tämä viesti eteenpäin. ”Oma valinta” on lehden viimeisenä vaihtoehtona, johon kirjoitetaan teksti ”Tuntematon sotilas” ja ehdotusta on mahdollista perustella omin sanoin.
Tenho Tikkanen, puheenjohtaja
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry