Ensin: Antti Rasilon: Isäni Osmo Rasilon sotatie. Esitelmä tuo esille merkittävää ennen julkaisematonta tietoa mm. Joen kenttävartion taistelusta. Miten ihmeessä suomalainen 28 miehen joukkue pystyi puolustautumaan tuhannen vihollisen sotilaan hyökkäystä vastaan yli 8 tunnin ajan eikä tukikohtaa vallattu.
Sitten: Jaakko Niiranen: Vaietut sotamuistot kirjan esittely. Kirja on kuvaus Viljo isän sotamuistelmista.
Rajua Joen KV:n taistelua kuvataan ensikertaa taistelua johtaneen Osmo Rasilon ja kenttävartiota puolustaneen sotilaan Viljo Niirasen silmin.
Rasilon ja Niirasen esitelmät tuovat esille hämmästyttävää uutta tietoa.
Lisäksi: Tenho Tikkanen: Legendaarisen puolalaissyntyisen pataljoonan komentaja Arnold Majewskin jäämistön esittely. Aineisto on kokonaisuudessaan esillä Iisalmen Rukajärvi-keskuksessa. Majewski kaatui 10.10.1942 pian avioitumisensa jälkeen. Esillä ennen julkaisemattomia valokuvia Rukajärveltä, ainutlaatuinen häälahjakalusto sekä häälahjaesineistöä. Esittely sisältää myös tietoa Majewskin osallistumisesta taisteluihin.
Tervetuloa, pääsymaksu 10 € sisältäen kahvin.
Osmo Rasilo – joukkueenjohtaja Talvisodan Kuhmossa ja Jatkosodan Rukajärvellä.
Esitys perustuu Osmo Rasilon (1917- 2014) autenttisiin sota-ajan päiväkirjoihin ja valokuviin sekä hänen sotien jälkeen kirjoittamiinsa muistiinpanoihin. Powerpoint-esityksen pääpaino on Jatkosodassa. Esityksen pitää Osmo Rasilon poika Antti Rasilo.
Talvisodassa 22-vuotias kajaanilainen reservin vänrikki Rasilo taisteli Kuhmossa jalkaväessä To 4:n johtajana mm Saunajärvellä Luelahden suuren esikuntamotin raskaissa valtausyrityksissä. Pataljoona oli ErP 14.
Jatkosodassa Osmo Rasilo taisteli Korpikenraali Raappanan joukoissa 14.Div/JR 10/ II pataljoonassa paitsi joukkueenjohtajana, myös pataljoonan lähettiupseerina ja adjutanttina sekä komppanianpäällikkönä (7./JR10).
Jatkosodassa Rasilon sotatie johti osasto Partisen joukoissa Lieksan Inarista rajan yli edeten ns Ellinlammen mottitaisteluun. Täällä Rasilo haavoittui 16.7.1941 mutta palasi rintamalle jo 1,5 kuukautta myöhemmin Kuutamalahdelle ns Haukilammen linjalle. Sieltä osasto jatkoi Porajärven, Jänkäjärven ja Selkin kautta Paateneeseen suuren Seesjärven rannalle. Täältä osasto Partinen marssi Kuusiniemen kautta saapuen Ontajärven alueelle 3.11.1941. Ontajärven länsirannalla Rasilo toimi kenttävartioissa marraskuusta 1941 Juhannukseen 1942.
II pataljoona siirtyi Rukajärven pääpuolustuslinjalle toukokuussa 1942 ja Rasilo sen esikuntaan. Kuuluisa Joen taistelu syyskuussa 1943 oli pataljoonan lähettiupseeri Rasilolle henkisesti koetteleva urakka.
Kesällä 1944 Rasilo nimitettiin 7. komppanian päälliköksi komppanian toimiessa mm tukikohta ”Pallossa”. Rasilo marssi komppaniansa kanssa pitkän kotitaipaleen Rukajärveltä Lieksan Nurmijärvelle 14. – 27.9.1944.
Tenho Tikkanen: Legendaarisen puolalaissyntyisen pataljoonan komentaja Arnold Majewskin jäämistön esittely. Aineisto on kokonaisuudessaan esillä Iisalmen Rukajärvi-keskuksessa. Majewski kaatui 10.10.1942 pian avioitumisensa jälkeen. Esillä ennen julkaisemattomia valokuvia Rukajärveltä, ainutlaatuinen häälahjakalusto sekä häälahjaesineistöä. Esittely sisältää myös tietoa Majewskin osallistumisesta taisteluihin.