Heikki A. Reenpää (14.5.1922 – 18.9.2020)
Professori Heikki A. Reenpää kuoli 98-vuotiaana.
Heikki A. Reenpään johdolla perheyhtiö Otava kohosi maassamme kirjankustantajien kärkeen. YLE:n haastattelussa hän kertoo, että ”ollakseen hyvä kustantaja pitää lukea kaikki kirjat”. Professorin kirjasto oli laaja. Hänen lahjoituksensa turvin perustettiin Heikki Reenpään nimeä kantava kokoelma Kansalliskirjastoon, Helsingin yliopiston kirjaston yhteyteen toukokuussa 2012. Lahjoituskokoelma sisältää yli 25.000 teosta.
Perustellusti voidaan sanoa, että Reenpää vei mukanaan ison palan Suomen historiaa. Myös omalta osaltamme monta asiaa jäi yhteisissä kohtaamisissa keskustelematta.
Miten Reenpäästä sitten tuli Rukajärven suunnan mies?
Heikki A. Reenpään suku on peräisin Ilomantsista. Reenpää ja hänen sukunsa karjalaisjuuret ovat läheiset Rukajärven suunnan miehiin. Erityisesti kenraaliluutnantti Ermei Kannisen ja Reenpään yhteiset harrasteet Karjalan Liitossa ja karjalaisväestön hyväksi yhdistivät.
Reenpää on tehnyt Rukajärven suunnan sotahistoriatyölle enemmän hyvää kuin hän itse osasi arvata. Kuten tunnettua Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta perustettiin Nurmeksen Bomballa 15.6.1986 veteraanien toimesta. Kirjailija Antti Tuurin aloitteesta toimikunta aloitti maamme mittavimman veteraanien haastattelutyön. Peräti 640 veteraania haastateltiin, mistä kertyi yli 12.300-sivuiset muistelmat. Historiikkitoimikunta haki rahoitusta mm. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä, jonka hallituksen jäsen professori Reenpää tuolloin oli. Tuossa ominaisuudessa hän sai tiedon keräystyöstä ja mittavan haastatteluaineiston synnystä. Tästä aineistosta on kirjoitettu kymmenkunta kirjaa, joista puolet julkaistiin juuri Otavan toimesta.
Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan työn ja historiateosten valmistuttua Reenpää järjesti kiitoksena historiikkitoimikunnan jäsenille helikopterilennon Rukajärven suunnan taistelupaikoille. Matkalle osallistuivat Heikki A. Reenpään lisäksi Pentti Perttuli, kirjailija Antti Tuuri, professori Toimi Lukkarinen, Toivo Rissanen, kenraaliluutnantti Erkki Setälä ja kultamitalihiihtäjä Paavo Lonkila, Lännen Tehtaat Oy:n toimitusjohtaja Simo Palokangas ja matkan käytännön järjestelyistä vastannut diplomi-insinööri Pertti Parmio.
Historiikkitoimikunnan haastattelut olivat perustana myös Rukajärven tie-elokuvalle, joka oli ilmestyessään vuonna 1990 katsotuin kotimainen elokuva. Heikki A. Reenpää järjesti myös elokuvan tekijöille kiertomatkan Rukajärven suunnan taistelupaikoille ennen kuvausten alkua. Hän ilmaisi suuren tyytyväisyytensä Rukajärven tie-elokuvan onnistumisesta ja halusi välittömästi tavata tuottaja Marko Röhrin keskustellakseen hänen kanssaan uusista elokuvahankkeista.
Rukajärven veteraaneista Ermei Kanninen ja Pentti Perttuli olivat hänelle hyvin läheiset. Niinpä Heikki A. Reenpää halusi tulla Ermei Kannisen 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistun kirjan ”Rukajärven luutnantti” julkistamistilaisuuteen. Tilaisuus pidettiin Marskin Majalla, missä hän oli tuttu vieras muutenkin. Marskin Maja on Rukajärven rintaman 75-vuotislahja ylipäällikölleen.
Luonnollisesti professori Reenpää osallistui Rukajärven veteraani -ystävänsä kenraaliluutnantti Ermei Kannisen hautajaisiin, sekä ensimmäiseen Kannisen kunniaksi järjestettyyn muistoseminaariin, missä hän piti esitelmän ”Upseeriston nuorimmat ikäluokat sodissamme.” Heikki A. Reenpää oli mukana myös maanviljelysneuvos Pentti Perttulin 100-vuotispäivillä Laitilassa ja hän osallistui myös Säkylässä Pentti Perttulin hautajaisiin sekä muistotilaisuuteen.
Heikki A. Reenpäällä ja Ermei Kannisella oli Karjala Liiton lisäksi muitakin yhteisiä harrastuksia, joista voitaneen mainita työ Mannerheim-elokuvatuotannon hyväksi.
Viidennen polven kirjankustantaja Heikki A. Reenpää oli valloittava ihminen, joka löysi tilanteesta kuin tilanteesta aina kaunista, humoristista sanottavaa. Lyhytkin keskustelu hänen kanssaan oli vaikuttava kokemus, juttua riitti ja lisäksi hän oli vieläkin parempi kuuntelija. Jokainen hänen seurassaan tunsi olevansa arvokas ihminen. Hänen muistonsa koskettaa ja puhuttelee meitä kaikkia myös hänen kuolemansa jälkeen.
Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta
Antti Tuuri Martti Soikkeli Tenho Tikkanen