Ilmari Koppinen täyttää tänään 100 vuotta

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry onnittelee tänään 100 vuotta täyttävää, Salossa asuvaa jäsentään, Rukajärven suunnan veteraani Ilmari Koppista. Hän syntyi 8.1.1918 Raumalla.

 

Veteraaniveljien ja yhdistyksen lahja oli SUOMI 100 -maljakko Rukajärven suunnan merkki kaiverrettuna. Salon seurakuntatalolla oli vieraita noin 200.


Professori Ilmari Koppinen (8.1.1918) osallistui Muurmanskin radan partioretkelle. Säkylän tilaisuudessa 14.1.2016 hän käytti mielenkiintoisen puheenvuoronsa.

Parhaiten Ilmari Koppinen tunnetaan veteraaniurheilijana, vaikka hän työskentelikin menestyksekkäästi Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla apulaisprofessorin virassa vuoteen 1981 saakka.

Veteraaniurheilussa Koppinen menestyikin erityisen hyvin. Hänellä on kaikkiaan 12 maailmanmestaruusmitalia. Hänellä on edelleen nimissään M90 sarjassa 300 metrin aitajuoksun maailmanennätys. Kaikkiaan hän ehti veteraaniurheilijana saavuttaa SM-, PM-, EM- ja MM-tasolta yhteensä 1.636 kisamitalia.

Ilmari Koppinen palkintojen äärellä. Kuva julkaistu KD:n viikkolehdessä 4.12.2014

Vuoden 1987 tienoilla kuultuaan Suomen veteraaniurheilutoiminnasta hän osallistui veteraanikisoihin voittaen pian SM hopeamitalin. Varsinaisen kipinän veteraaniurheiluun hän sai vuonna 1988, jolloin hän osallistui Italian Veronassa 70-vuotiaana  EM-kisoihin ensikerran. Tuolloin hän voitti yllätyksekseen 80-metrin aidoissa Euroopan mestaruuden.

Koppinen voitti ikävuosien 76 – 84 välillä neljä Pohjoismaiden mestaruutta 10-ottelussa.

Koppinen on terveitten elämäntapojen kannattaja. Hän ei käytä alkoholia.

Koppinen oli perustamassa kotikaupungissaan Raumalla partioseuratoimintaa.

Ilmari Koppinen jäi 12-vuotiaana täysin orvoksi.  Kansakoulunopettajaäiti kuoli, kun Ilmari oli vasta kuusivuotias ja matematiikan lehtorina toiminut isä kuoli kuusi vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen hän kertoo olleensa varaton, mikä loi hänelle luonteen lujuuden, josta hän sai voimaa. Ilmari Koppinen omaa kristillisen vakaumuksen. Sodan hän kertoo sivuuttaneensa ”suojelusenkeleitten hoivatessa häntä.” Koppinen osallistui Suomen armeijan suurimmalle partioretkelle, Muurmanninradalle 14. – 23.1.1942 sietämättömän kovassa, yli 40 asteen pakkasessa. Partioretkelle osallistui kaikkiaan 1924 miestä ja peräti 268 hevosta.

Haastatteluvuorossa Muurmannin partioretkelle osallistunut veteraani Ilmari Koppinen. Päämajatalon juhlasali oli tupaten täynnä yleisöä, joka saattoi todistaa tämän historiallisen hetken, jolloin Muurmannin radan partioretkelle osallistuneen TK-upseerin poika Raine Narva toi isänsä tarkalleen 75 vuotta sitten ottamat valokuvat ja piti partioretkeä koskevan mielenkiintoisen kaksituntisen esitelmän. Kuva 22.1.2017 Heikki Tikkanen.
Veteraani Ilmari Koppinen halusi käydä 22.1.2017 matkallaan Päämajatalossa myös Ylipäällikön sodanajan työhuoneessa, jossa hänen seuranaan olivat Kaakkois-Suomen Viestikillan puheenjohtaja Tapio Teittinen, helsinkiläinen Kari Sora sekä Tenho Tikkanen. Kari Soran isä Rafael Sora osallistui Ilmari Koppisen kanssa Muurmannin radan partioretkelle RjP 6:n joukoissa.

Sodanajan pisin komennus hänellä oli toimiminen Päämajan liikennejoukkueessa, 4.5.1943 – 17.11.1944, kenraali Airon alaisuudessa kotiuttamiseen saakka. Tässä tehtävässään hän tapasi myös ylipäällikön.

 Perhe ja työura:
Ilmarilla on neljä lasta, kuusi lastenlasta ja kuusi lastenlastenlasta. Leskeksi hän jäi vuonna 2007.

Koppinen on urallaan toiminut Salon kaupungingeodeettina sekä Teknillisen korkeakoulun  maanmittausosaston apulaisprofessorina.

Harrastukset:

Urheilun ja veteraanien perinnetyön lisäksi Koppinen on aktiivinen veteraanikuorolaulaja. Hän oli mukana paljon julkisuutta saaneessa, vuoden 2015 itsenäisyyspäivän vastaanoton spontaanissa lauluesityksessä presidenttiparille.

Ilmari Koppinen ja hänen tyttärensä Anja Koppinen-Niemi kättelemässä presidenttiparia 6.12.2015.
Veteraanit esittivät presidentille Veteraanin iltahuudon. Ilmari Koppinen vasemmalla.
Esko Wallin ja Ilmari Koppinen olivat kunniavieraita panssarilaiva Ilmarisen uhrien muistotilaisuudessa Naantalissa. Julkaistu Seura-lehdessä 27.10.2017.
Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistyksen tilaisuus Immolassa. Ilmari Koppinen keskellä.
 Sotilasura:
Varusmies 2.6.1939 – 19.1.1940
MSK RU-kurssi 19.1. – 16.5.1940
RT 1 17.5. – 1.12.1940 Vartioaseman päällikkö
Res.vänr. 28.8.1940
Luutnantti 20.9.1943
Yliluutnantti, 6.12.1964
Vapautettu vakinaisesta palveluksesta 1.12.1940
RTr 19.6.41 – 10.9.41 keskip. ja viestiupseeri
Jv.koul.K 15, 23.9.41 – 12.1.1942 kk. ja krh. joukkueenjohtaja
RajaJP 6, 19.1.42 – kiv. joukkueenjohtaja
18.5.1942, Jv.Koul.K 15
2.3.1943, Jv.Koul.K 12
4.5.1943, 1. Er.Liik.J/PM:n Huolto 3
17.11.1944, Kotiutettu
Palvelusaika 3 v, 4 kk, 29 pv.
VR 4 10.11.1944
Ilmari Koppisen Oma täydennys sotilaspassiin:

”Ilmoittauduin 2.6.39 Katajanokan laivastoasemalle. Heti komennettiin alokaspatteriin Valamon Niikkanan saarelle, jossa olin 1,5 kk. Sen päätyttyä komennettiin Lappohjan satamaan, jossa nousin panssarilaiva Ilmariselle. Täällä olin matruusina kuutisen viikkoa. AUK oli sitten Rankin linnakkeella 27.8.-10.10.1939. Sitten alikersanttina kouluttamassa alokkaita Suomenlinnassa, Liisankadun koululla ja Eläintarhan koululla. Sitten MSK Suomenlinnassa ja Santahaminassa. Lopuksi vänrikkinä ja vartioaseman päällikkönä Mikonkarilla (Mickelskär) 15.5.40 – 1.12.1940, jonka jälkeen pääsin siviiliin ja ilmoittauduin Rauman maalaiskunnan suojeluskunnassa.

Keskiö- ja viestiupseerina Ryssänkarin linnakkeella 19.6.41 – 10.9.1941. Jv-koulutuskeskuksessa Inhassa 11.9 .- 22.9.1941. Jv-koulutuskeskus 15:ssa 23.9. – 41-12.1.1942 Limingassa ja Oulussa. Rajajääkäripataljoona 6:ssa 14. Divisioonassa 19.1. – 7.5.1942 Rukajärven suunnalla, mm. Muurmannin radan retkellä. Taas Jv-koulutuskeskuksessa Oulussa 8.5.42 – 1.3.1943 ja Jv-koulutuskeskus 12:ssa Rissalassa 2.3. – 3.5.1943. Sitten PM:n Huolto 3:n alaisessa erillisessä liikennejoukkueessa 4.5.43 – 17.11.1944. Päätyö kenraali Airon antamin valtuuksin valvoa liikennettä eri puolilla, mm. Äänislinnan, Rukajärven ja Suomussalmen suunnilla.

***
Rukajärven suunnalla 19.1. – 18.5.1942 Rajajääkäripataljoona 6:ssa 14. divisioonassa joukkueen johtaja.
Tapahtumia:
– Hävitysretki Muurmannin radalle tammikuussa 1942
– Kenttävartiolinjan vartiointi 1 kk, lähellä Särkijärveä.
– Tiedustelupartiojoukkueen vetäminen vihollisen maastoon yöllä
– Väkivaltainen tiedusteluhyökkäys komppanian voimalla Rukajärveltä käsin.
– ”Sauna”-nimisen eteentyönnetyn tukikohdan päällikkyys huhti- toukokuulla.
– Lepovuoro Rukajärven laitamille
 
Ensin oli auto- ja sotapoliisikoulutus Hennalassa. Kesän 1944 aikana olin evakuoimassa autoja Viipurista ja sen jälkeen autojakoelimen apulaispäällikkönä ja päällikkönä Lappeenrannan Lavolassa.”
Ilmari Koppisen urheilusaavutuksia numeroin:
* 300 metrin aidat, sarja M90-, aika 2.01,71, Orimattila 2008, sammalla MM-tulos
* 4 x 400 metrin viesti, sarja M85, aika 9.43,75, Lahti 2009, kvartetin muut jäsenet Pentti Saukkosaari, Väinö Rantio ja Helge Lillqvist.
* 3000 metrin sisäratakävely, sarja M95-, aika 35.53,5, Turku 2013, sekä sarja M90, aika 27.28,8, Turku 2008
Euroopan ennätykset:
* 60 metrin sisärata-aidat, sarja M90-, aika 17,56, Tampere 2008
* 80 metrin aidat, sarja M90-, aika 27,04, Lahti 2009
Rukajärven suunnan veteraanien, Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan ja historiayhdistyksen onnittelut Ilmari Koppiselle esittivät veteraanit Maunu Turunen ja Aulis Lintunen sekä yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.
Ilmari Koppinen osallistui Iisalmen Rukajärvi-keskuksessa pidettyyn Perttulin Jotos-tilaisuuteen ja Marskin pöydässä päivälliselle 13.3.2017.
Ilmari Koppinen saattelemassa hyvää ystäväänsä ja aseveljeään Pentti Perttulia Säkylässä 8.6.2017. Rukajärven suunnan veteraanien ja yhteisöjen seppeleen laskivat, Rukajärven veteraani Ilmari Koppinen, historiikkitoimikunnan jäsenet Martti Soikkeli, Antti Tuuri ja Tenho Tikkanen sekä Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n hallituksen jäsenet Aila Elo, Tauno Oksanen, Seppo Räihä.
Lähteet:
* Rukajärven suunnan historiikkiaineisto Ilmari Koppisen haastattelu 7.7.1988 (28 sivua)
* RSHYry:n arkisto
* Ilmari Koppisen ääninauhahaastattelusta puhtaaksi kirjoitettu helmikuussa1999 (9 sivua)
* Ilmari Koppisen päiväämätön kirjoitus ”Ilmari Koppinen Muurmannin ratareissulla” (2 sivua)
* Ilta Sanomat, julkaistu 23.2.2017 ”Sata tarinaa sodasta sarjassa”
* Kansallisarkisto,
* Ilmari Koppisen arkisto ja mm. sotilaspassi omin lisäyksin