Rukajärven suunnan historiayhdistyksen vuosikokous pidettiin tällä kertaa Kainuun Opistolla. Kokouksen aluksi kuultiin Matti Kemppaisen esitelmä Kainuun Opiston historiasta, Opiston satavuotisen taipaleesta merkkihenkilöineen.
Sitoutumattomana kansanopistona toimintansa aloittanut opisto muuttui 1920-luvulla herännäisopistoksi, jollaisena se Mieslahdessa edelleen toimii. Kainuun Opisto toiminut vuodesta 1909 yhtäjaksoisesti, elikkä 116 vuotta lukuun ottamatta Talvisodan aikaa 1939-1940. Koulutuksen pääpaino tällä hetkellä maahanmuutto- ja vapaan sivistystyön koulutuksessa. Tällä hetkellä koulutukseen osallistuu yli 100 oppilasta 17 eri maasta.
– Koko sadan vuoden ajan keskeinen Kainuun Opiston valtti on ollut opiskelijan pohjakoulutuksen ja perustaitojen parantaminen. Vuosisadan alussa opiskelijoilla ei ollut mitään koulupohjaa ja he saivat sitten ihan kansalaiselämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Kun he saivat sitten kansakoulutodistuksen, he pääsivät paremmin jatko-opintoihin, päätteli itsekin Kainuun Opiston käynyt Matti Kemppainen.
Kemppainen kertoi, että paltamolaiset aloittivat sotataipaleensa Kainuun opiston pihapiiristä. Myös sotien aikana ja jälkeen Kansalaisopiston toiminnalla oli laaja yhteiskunnallinen arvostus ja merkitys. Kansalaisopiston rehtorien valokuvien joukossa oli useita maamme eturivin merkkihenkilöitä ja piispoja, kuten esim. Väinö ja Jukka Malmivaara.
Opistolla on laaja yleissivistävä merkitys, sillä pitkän oppilinjan on suorittanut yhteensä noin 7 500 ihmistä. Tällä hetkellä opistossa työskentelee toistakymmentä opettajaa.
Vuosikokouksen päätökset
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Antti Rasilo. Kokouksessa käytiin varsin perusteellinen keskustelu edellisen vuoden toiminnasta. Puheenjohtaja Rasilo teki yhteenvedon käydystä keskustelusta. Toiminta on ollut laaja ja tuloksekas. Erityisesti voitaneen todeta Lieksan Rukajärvi-keskuksen hankkeen onnistuminen poikkeuksellisen haasteellisesta tilanteesta huolimatta.
Kokouksen puheenjohtaja Antti Rasilo oikealla ja kokouksen sihteeri Jari Kärkkäinen. Pöydällä Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan standaari, jonka on suunnitellut Pertti Perttuli. Tämä standaari luovutettiin vuonna 1993 kaikille veteraanikeräykseen osallistuneelle 23 veteraanille.
Rasilon totesi tyydytyksellä, että vuoden 2024 aikana yhdistyksen jo ensimmäisen toimintavuotensa toimintasuunnitelmaan merkitty tavoite Kainuuseen perustettavasta Rukajärvi-keskuksesta toteutui.
Taloudellisia haasteitakin on esiintynyt, ne on onnistuttu voittamaan. Toimintasuunnitelma ja siitä laadittu talousarvio perustuu tosiasioihin, mikä takaa toiminnan järjestämisen tulevaisuudessa. Tästä osoituksena hyvin käynnistynyt jo uuden kuluvan vuoden toiminta, Lieksan Rukajärvi-keskuksen Raappana Salin ”kulttuurikeskiviikon” onnistuneet useat loppuunmyydyt tapahtumat antavat uskoa tulevalle toiminnalle. E.J. Raappanan muistoseminaari avaa kesän toiminnan 19.4.2025, jolloin kuullaan tri Pekka Visurin luento ” Suomen selviytyminen sodasta rauhaan 80 vuotta sitten”.
Lieksan Rukajärvi-keskuksen toiminta osoittaa numeroiden valossa erityisen onnistuneelta, päätteli kokouksen puheenjohtaja Rasilo, millä perusteella puheenjohtaja suositteli kokoukselle tili- ja vastuuvapauden myöntämistä ja toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymistä.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Tenho Tikkanen, hallitukseen Antero Huttunen, Raimo Jokisalmi ja Jari Kärkkäinen. Hallituksessa jatkavat Seppo Räihä, Matti Kemppainen, Ossi Laine ja Kari Gråsten.
Vuosikokouksen päätökset olivat yksimielisiä.
Vuosikokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen, jonka avauspuheen julkaisemme kokonainsuudessaan oheisena. Avauspuheessaan Tikkanen toi kokousväelle veteraanijäsenten ja mm. maan vanhimman veteraanin Ilmari Koppisen ja jo 101 vuotta täyttäneen Hannes Tuovisen ja Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan jäsen professori Martti Soikkelin terveiset sekä Korven Kaiku -lehden sodanaikaisen päätoimittaja Uljas Apilan tyttären terveiset. Kyllikki Apila lahjoitti yhdistykselle toimintavuoden aikana vuoden 1941 Korven Kaiku-lehden vuosikerran sidottuna, mikä käsittää 103 numeroa. Ilmari Koppinen piti lupauksensa mukaisesti esitelmän ”Valamon luostari sotien aikana” (6.2.2025).
Tikkanen luki kirjailija Antti Tuurin terveisten: ”En nyt pääse Mieslahteen, mutta terveiseni vuosikokoukseen. Valmistelemme Aku Louhimiehen kanssa elokuvaa….”
Kokous esitti 90 vuotta 25.3.2025 täyttävälle kotiseutuneuvos Lauri Winbergille yhdistyksen onnittelut yhdistyksen jäsenten Taito Kainulaisen ja Raimo Jokisalmen esittämin ”Ystävän laulun” sävelin. Lauri Winberg on monella tavalla tukenut Rukajärven suunnan historiayhdistyksen toimintaa. Hän oli ensimmäisiä henkilöitä, joka halusi hankkia Jotos-muistomerkin pienoismallin.
Pentti Perttulin muistoseminaari – ”Rukajärven kylät”
Vuosikokouksen jälkeen järjestetyn Pentti Perttulin muistoseminaarin esitelmäksi oli valittu Rukajärven kylät. Esitelmän pitäjän vanhemmat ovat syntyisin Rukajärveltä ja Suomeen jo vuosia sitten muuttanut historiaa yliopistossa opiskellut Sergei Morozov. Todella mielenkiintoinen esitelmä kesti peräti kaksi ja puolituntia.
Vaatimattomuus kaunistaa, esitelmän pitäjä esitteli itsensä paikallishistorian harrastajaksi, esitelmä kuulijan mielestä oli asiansa osaavan tutkijan työtä, joka oli selvittänyt kylien historian lisäksi myös eri sukujen liikkeitä rajaseudulla menneitten vuosisatojen aikana. Varsin monille suvuille ja henkilöille löytyi yhteyksiä rajantakaisista kylistä Suomen talouselämän ja kulttuurin tunnetuimpiin henkilöihin. Kylät, joihin esitelmä keskittyi ovat juuri niitä samoja paikkakuntia, missä Rukajärven suunnan taisteluita käytiin Jatkosodan aikana.
Varsin mielenkiintoiseen esitelmään sisältyi myös paikallisen murteen sanakirja, mitä paikannimet todella tarkoittivat karjalankielestä käännettynä. Esitelmä valaisi kuulijoille myös sen, miten Rukajärven kylä syntyi ja miten sen asukasluku kehittyi menneiden vuosisatojen aikana ja mikä kylien väkiluvun muutoksiin oli vaikuttanut.
Esitelmän pitäjä antoi vahvan tuen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n kirjalliselle tuotannolle, mitä hän piti erinomaisen merkittävänä työnä. Antti Rasilon kirja isästään Osmo Rasilosta ”Vastuunkantoa ja harkintaa” sai häneltä kaikilta osin erityiskiitoksen kirjan kuvitusta ja karttoja myöten.
Todettakoon tässä yhteydessä, että kirjaa on saatavissa Rukajärvikeskuksista.
Aaro Kemppainen luovutti esitelmöitsijälle oman kirjansa ”Kirjeitä Rukajärveltä” muistoksi omistein.
