Tänään alkoi Lieksan rautatieaseman kunnostustyö. Kaikkiaan 21 talkoolaista oli saapunut avauskahville. Tilaisuus alkoi perinteen mukaisesti ”korppukahvilla.”

Talkootyön aluksi RSHYry:n puheenjohtaja ilmoitti ilahtuneensa, että niin moni oli kutsun mukaan paikalla. Hän toivotti talkoolaiset tervetulleiksi.

Työnjaon jälkeen talkooväki kääri hihansa ja jälkeä syntyi. Seinän maalipinta on radan puolelta alaosiltaan pohjattu.

Kuvassa Tatu Poimala, Rauni Kivinen ja Jatta Kettunen

Vanhat maalit pois. Se käy kätevästi, joka sen osaa.

Tero Kiiskinen naurussa suin – uutterasti seinällä. Jatta ja Teuvo Kettusen tellingeillä. Ja kun tarvittiin lisää, Teuvo toi telineitä kahteen kertaan. Alakuvassa selin Kimmo Vitri.

Raimo Kuokkanen ei malttanut lopettaa kesken maalausta. Huomenna päästään maalaamaan seinän alaosan pohjat.

Osa talkooväestä paini tontin puuston kimpussa ja apuna heillä oli monenmoista asiantuntemusta. Puiden kaato tehtiin Lieksan rakennusvalvonnan antamien ohjeitten mukaisesti.

Useaan otteeseen talkooväki kävi tiukan keskustelun mikä oli paras ja maisemaan sopiva ratkaisu. Asiantuntevaa apua saatiin ammattipuutarhuri Anneli Nevalaiselta ja hän sai asiantuntevaa apua Jatta Kettuselta sekä Rauni Kiviseltä. Ja näin arvorakennuksen ympäristö tulee talkoovoimin kohennetuksi.

Tontin risukasat hävisivät kuin silmissä heti, kun tontille saapui Olavi Turunen. Jouni Könttä auttoi Olavi Turusta kuomauksessa.

Maalaustöiden vastuuhenkilö on todellinen ammattilainen Tatu Poimala, häntä auttoivat Juha Lavonen ja Raimo Kuokkanen sekä suomen kielen opettaja Helena Kinnunen peräti kuuden oppilaansa kanssa. Kaikki erinomaisia työntekijöitä.

Jatta ja Teuvo Kettunen sekä Mauri Piirainen auttoivat rakennustelineitten pystyttämisessä ja maalinpoistossa. Ja välissä Jatta puki haalarit ja valjaat päälleen ja raikkosi ”Sotapätkän” rataa. Sotapätkällä vieraili ylipäällikkö Mannerheim, kun hän otti vastaan Marskin Majan, mikä oli Rukajärven rintaman 75-vuotispäivän lahja. Marski vieraili 9.9.1942 Rukajärven rintamalla. Jatta ei voinut hyväksyä, että Marskin rata on siivottomassa kunnossa, silloin kun vieraat saapuvat juhlaan.

”Sotapätkä”. Ja sen minkä Jatta Kettunen tekee sitä ei tarvitse kenenkään mennä korjailemaan.

Talkootilaisuuteen oli saapunut useita nuoria heidän joukossaan myös Lieksan kaupunginvaltuutettu Tero Kiiskinen. Hänellä tuntui riittävän virtaa runsaasti. Kauimmaiset talkoolaiset olivat saapuneet Kontiolahdelta saakka. Aimo Kettunen halusi verestää muistoja. Vuonna 2014 hän oli maalaamassa talkoilla myös Aseman makasiinia, eli paikkaa missä Rukajärvi-keskus nykyisin toimii.

Talkooväki teki niin uutterasti ja tarkasti työtä käskemättä, että jopa lipputanko pestiin ja vahattiin. Aloite oli Rauni Kivisen ja hän yhdessä tyttärensä Mari Siposen ja Tero Kiiskisen kanssa vielä klo 17.00 jälkeenkin jatkoivat lipputangon vahaamista.

Lieksan tukipisteen keittiö oli loihtinut sellaiset pöperöt pöytään, että kyllä sitä kelpasi talkooväen nautiskella. Kiitos keittiölle tästäkin erinomaisesta ruoasta.

Työ jatkuu

Talkootyö jatkuu sunnuntaina heti aamusta noin klo 9.00 jälkeen. Ulkomaalauksen jälkeen päästäneen lopulta pystyttämään näyttelyitä ja valmistautumaan juhlan 80 vuotta Jatkosodan päättymistä valmisteluihin. Työtä on valtavasti.

Ikävä vahinko

Aamulla jo ennen talkootyön aloittamista saatiin kuulla ikävästä vahingosta. Noin 20 hengen Vaskiviikoille osallistunut ulkomaalaisista koostuva nuorten ryhmä pyrki junaan. Ilmeni, että heillä oli liput, mutta junaan ei mahtunut ja he jäivät asemalaiturille. Juna oli ilmeisesti niin täynnä, ettei siihen enää sopinut matkustajia. Niin meille kerrottiin.

Uskomme, että kunhan Lieksan rautatieasema tullaan vihkimään 5.9.2024 siihen käyttöön mihin se on vuonna 1909 valmistunut, ei enää tällaisia vahinkoja pääse tapahtumaan.

Näin sivusta seuranneena voi todeta, että matkustajia juniin on Lieksan rautatieasemalla pyrkimässä suuria määriä. Lieksan Asema-Aukiolla oli (3.8.) aamulla ainakin 50 henkilöautoa, saattajien ja junaan pyrkivien matkustajien ajoneuvoja – polkupyärät lisäksi.

Edellisenä päivänä junaa Lieksaan ei saapunut lainkaan. Onneksi junaa odottavat sopivat Lieksan Asema-Aukiolle aikataulussa saapuvaan linja-autoon.

Tätä näytelmää on hiukan surullista sivusta seurata – nykyaikana. Tässä pari osoitusta siitä, ettei Itä-Suomea saa unohtaa!

Erä Eeron toive toteutuu

Lieksan Tukipisteelle on hankittu matkatavaroiden säilytyskaapit. Uskomme, että ne asennetaan paikalleen jo tulevalla viikolla. Kaapit ovat kovin arvokkaat. Uutena kaapit maksaisivat n. 10.000 euroa. Rukajärven suunnan historiayhdistys onnistui ne neuvottelemaan kohtuuhintaan. Yhteensä 80 kaappia, joiden koko on 40×42,5×90. Jyväskylästä kotoisin oleva KS-yhtiöt kuultuaan käyttötarkoituksen ja sen, että ne tulevat Lieksan Rukajärvi-keskuksen tiloihin antoi kaapit 300 eurolla.

***

Puheenjohtaja Tenho Tikkasen talkootilaisuuden avauspuheesta lyhennelmä

Iloitsen siitä, että talkookutsuun on näin runsain mitoin vastattu. Iloitsen myös siitä, että täällä on ns. paljasjalkaisten lieksalaisten lisäksi tänne aivan viime vuosina muuttaneita henkilöitä. Suuri ilon aiheeni on se, että he täysin oma-aloitteisesti ovat pyytäneet lupaa saada osallistua hankeemme talkootöihin.

Olemme saaneet lukuisan määrän ilmoittautumisia. Kaikille juuri tämä päivä ei sopinut, mutta he tulevat myöhemmin ja töitähän kyllä on riittämiin, emmekä onnistu saamaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Jatkamme työtä aina sopivan tilaisuuden ja voimavarojen puitteissa.

Jokainen meistä on tekemässä täällä historiaa. Suomessa rautatiet aloittivat toimintansa 1800-luvun puolessa välissä, kun henkilöliikenne alkoi Helsingin ja Hämeenlinnan välillä v. 1862.

Karjalan rata Sortavalan kautta Joensuuhun valmistui vuonna 1894 ja Lieksaan liikennöinti aloitettiin 6.11.1909. Rautatieaseman suunnitteli arkkitehti Thure Hellström (30.5.1880-23.12.1946).

Ilmeisesti Lieksan rautatieasema oli tuolloin valmistunut. Ainakin Helsingin Sanomat julkaisi 9.11.1909 uutisen: ”Joensuun-Lieksan rataosa avattu väliaikaiselle liikenteelle. Joensuun – Lieksan rataosa avattiin eilen väliaikaiselle liikenteelle. Mitään juhlallisuuksia ei tapahtunut. Ainoastaan joku asema oli liputettu. Väkeä asemilla ja matkustajia junissa oli paljon.”

Kerron aluksi vuoden 2014

Jari Jolkkonen lausui tuolloin Iisalmen Rukajärvi-keskuksessa: ”Yhdessä olemme vahvempia.” Saatoin kertoa hänelle missä yhdistyksemme oli sitä ennen onnistunut.

• laajin rintamaveteraanien haastattelujen aineisto maassamme
• olimme onnistuisimme tuon ”SUPER VUODEN” 2014 hankkeissa.
• avasimme toisen Rukajärvi-keskuksen Iisalmella – Lieksaa vieläkin tilavampi
• avasimme Lieksan rautatieasemalla laajan ”Rautatiet sodan huoltotehtävissä näyttelyn jo pian tuon jälkeen restauroimme Lieksan asemamakasiinin mihin kokosimme laajat näyttelyt
• mutta tämä oli tuolle jutulle vasta alkua näet
  • järjestimme upean juhlan 70 vuotta Jatkosodasta kun aseet vaikenivat rintamalla. Tuota päivää 5.9.2014 halusivat veteraanit itse muistaa ensisijassa. Kaikkiaan 3.500 henkilöä osallistui juhlallisuuksiin läpi höyryjunan kulkureitin Kiuruvedeltä Lieksaan.
  • Eikä siinä vielä kaikki rakensimme Rukajärven tien varteen Jukolan kodan Motti -pirtti. Se avattiin 30.11.2014.

Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä oli ensimmäinen valtakunnallinen juhla maamme historiassa.

Ja arvatkaapa mitä. Me juhlimme tuota päivää veteraanien kera pienimuotoisesti, kun tuosta päivästä oli kulunut 75 vuotta.

Tänään teemme yhdessä historiaa

Nyt valmistaudumme varsinaisesti toisiin juhliin, siitä kun aseet vaikenivat rintamalla eli 5.9.2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta. Tähän juhlaan tulemme sota-ajan nähneellä höyryjunalla ja samalla teemme historiaa

• Avaamme Lieksan rautatieaseman siihen käyttöön mihin tämä arvorakennus on aikanaan rakennettu v. 1909.
• Lisäksi kunnostamme Lieksan rautatieasemaa sen rakennuksia ja ympäristöä juhlakuntoon. Teemme parhaamme, ja mikäli kaikkea onnistuttu kunnostamaan työtä jatketaan.

Tavoite on – kuten maamme kunniakansalaisilla aikanaan kodin, kotikunnan maakunnan ja maan taloudellinen ja henkinen hyvinvointi.

Lippu nostetaan salkoon juhlapäivänä 5.9.2024. Iloitsemme kaikesta siitä tuesta minkä tämän maan yhteisen hyvän eteen saamme talkootyötä tehden.

Päätän tämän yksinpuhelun kansan mietteeseen: ”Jos ajattelemme vain itseämme – me emme paljoakaan ajattele.”

Kiitän kaikkia Teitä paikalla olevia ja myös tulevia talkoohenkilöitä. Erityiskiitos Helena Kinnuselle ja Lieksan Tukipiste ry:lle, joka huolehtii talkooväen tarjoilusta. Olemme sopineet, että talkooväelle tarjotaan ruoka ja kahvit.

Sitten talkoopäivän ohjelmaan

Ensin muutama sana työturvallisuudesta. Yritämme jokainen noudattaa varovaisuutta ja sitä varten olemme valmistautuneet ohjeistuksella. Siihen voi jokainen tutustua kansiosta. Teemme työtä kaikkia määräyksiä noudattaen. Sillä tavoin haluamme osoittaa kunnioitusta sotiemme veteraanien työtä kohtaan. Sodan kokeneet veteraanit halusivat, että ihmisten ja myös kansakuntien välit ratkotaan neuvotteluin, eikä sotaa käymällä. Väkivalta ei ole se väline mitä sovelletaan kuten jo sadan vuoden ikään ehtinyt isäni päätti juuri Lieksan juhlamatkan 70 vuotta aselevosta: ”Minnoon sitä mieltä, että tuumoomalla asiat hoituu eikä tappelemalla.”

Sitten jaamme työtehtäviä

• Tauno Poimala johtaa maalaustöiden suorittamista
• Jouni Könttä ottaa huolekseen piha-alueen kunnostuksen
  • siivoamme rautatieaseman ympäristön myös tuo ”sotapätkä” missä Marsalkan juna pysäköi vuonna 1942 syyskuussa
• Jatta Kettusen johdolla – Rauni Kivinen, Kimmo Vitri, Juha Lavonen ja minä yritämme keskittyä näyttelyitten pystytystöihin.

Kaikki työtehtävät ovat yhtä tärkeitä. Toivomme, että Lieksan rautatieasema täyttyisi muulloinkin aina silloin kun sinne tulee juhlajunia avaamaan rautatieasemaa siihen käyttöön mihin se on alun pitäen rakennettu.

Lopuksi tunnit ylös talkoovihkoon

KIITOS