Kainuussa Raatteentiellä avattiin tänään 12.7.2024 Rukajärvi-keskus, minkä avulla yhdistys toivoo onnistuvan entistäkin paremmin sotahistoriatyössään.

Keskuksen avasi Kainuun reserviläispiirin puheenjohtaja Ossi Laine.

Ossi Laineen avajaispuhe.

Hyvät naiset ja herrat, arvoisat vieraat. Toivotan teidät tervetulleeksi Rukajärvi-keskuksen Raatteentien uuden pysyvän valokuvanäyttelyn avajaisiin!

Tällä näyttelyllä haluamme kunnioittaa ja muistaa edeltäviä sukupolvia, niitä rohkeita miehiä ja naisia, jotka taistelivat ja elivät läpi monet sodan koettelemukset Rukajärven suunnalla.

Nämä naiset ja miehet oli koottu täältä Kainuusta, Ylä-Savosta ja Pielisen-Karjalasta. Kenraali Raappanan johdolla he kävivät todellista erämaasotaa jatkosodan vuosina noin Sveitsin kokoisella alueella rajan takana Kuhmon ja Lieksan korkeudella. Nuo vuodet jättivät lähtemättömät jäljet jokaiseen heistä.

Näyttelyyn on pyritty kokoamaan Rukajärven suunnan taisteluihin osallistuneitten Kainuusta kotoisin olevien sotilaiden ja lottien valokuvia ja kertomuksia. Monet täällä esillä olevista miehistä taistelivat jo talvisodassa Suomussalmella ja täällä Raatteentiellä.

Nämä Sota-ajan valokuvat vie meidät ajassa taaksepäin, hetkiin, jotka olivat merkityksellisiä niin yksilöille kuin myös koko kansakunnalle. Nämä kuvat ovat osa maamme historiaa, ne muistuttavat meitä niistä kokemuksista ja uhrauksista, joihin sodan ajan sukupolvi joutui. Monet veteraanit vaikenivat sodan jälkeen kokemuksistaan. Keskenään he kyllä puhuivat tapahtumista, mutta seuraavat sukupolvet eivät niistä välttämättä tienneet paljonkaan. Syitä oli monia, suurvallan varjossa elänyt kansakunta halusi pitkään vaieta sotiemme veteraaneista. Vasta 1980-luvulla yhteiskunnassa veteraanien arvostus nousi sille kuuluvalle tasolle.

Nämä valokuvat ovat muutakin, kuin kuvia sota-ajalta. Niiden taustalla on tarinoita ihmisistä, perheistä ja aseveljeydestä. Ne kertovat rohkeudesta ja sitkeydestä, selviytymisestä ja toivosta vaikeuksien keskellä. Jokainen valokuva heijastaa omalta osaltaan sodan vaikutuksia. Näyttelyn tarkoituksena on herättää ajatuksia ja syvempää ymmärrystä sodan ajasta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.  

Sodalla oli monia ulottuvuuksia. Näiden kuvien kautta voimme nähdä, mitä kaikkea taisteluiden lisäksi sisältyi rintamajoukkojen elämään. Joukkojen mielialaa kohottivat viihdytysjoukot, kotiseutuvierailut ja urheilu. Esimerkiksi olympiatason hiihtäjä, paltamolaissyntyinen Frans Heikkinen toimi divisioonan urheilu-upseerina ja opasti halukkaita hiihtotekniikassa. Hiihdon lisäksi harrastettiin mm. yleisurheilua, painia, nyrkkeilyä sekä uintia.

Kaikki eivät palanneet kotiin sodasta. Monessa kainuulaisessa kodissa oli sodan jälkeen tyhjä paikka. Kentille jäi monen puoliso, isä tai veli. Rukajärvellä kaatui 2750 sotilasta, joista lottia oli 8. Kokonaistappiot olivat noin 7200 sotilasta.

Toivon, että tämä näyttely tarjoaa näyttelyvieraille uusia näkökulmia ja laajempaa ymmärrystä Rukajärven suunnan taisteluista ja sen vaikutuksista.

Meidän tehtävämme on muistaa ja kunnioittaa sodan ajan sukupolvea, mutta myös samalla oppia menneisyydestä, jotta voidaan rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Antakoon tämä valokuvanäyttely meille kaikille mahdollisuuden hetken pysähtyä ja pohtia sen äärellä, mitä rauha ja vapaus meille merkitsevät.

Julistan Rukajärven suunnan sotavalokuvanäyttelyn virallisesti avatuksi. Kiitos.

Ossi Laine – Kainuun Reserviläispiirin puheenjohtaja ja Rukajärven suunnan historiayhdistyksen hallituksen jäsen.

Tilaisuudessa puhui myös Raatteentien kiinteistön omistaja Aaro Mikkonen. Tilaisuuden juonsi taustalla seisova RSHYry:n vpj. Seppo Räihä, joka myös esitteli näyttelyn.

RSHYry:n hallituksen jäsen Matti Kemppainen kertoi mm. ”Pallon taistelusta” kesältä 1943.

Raatteentien näyttely on sijoitettu Rajavartiolaitoksen entisiin rivitalohuoneistoon (3h+k).

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen muut kohteet

Rukajärven suunnan historiayhdistys perustettiin 19.9.2009 Marskin Majalla. Ensimmäiseen toimintasuunnitelmaansa 2009 – 2010 yhdistys kirjasi tavoitteekseen perustaa Rukajärvi-keskuksen ”keskeisille paikkakunnille, mistä Rukajärven joukkoja koottiin. Keskuksen avulla ylläpidettäisiin sekä paikallisesti että koko maan kattavaa Rukajärvi-tietoutta.”

Ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa oli myös muita keskeisiä tavoitteita kuten: ”Yhdistyksen pidemmän tähtäimen toiminta-ajatuksena on Rukajärven suunnan joukkojen historiallinen perinne- ja taistelupaikkojen sekä sotateiden ja tukialueiden monipuolinen tunnetuksi tekeminen”.

Nyt kun Rukajärvi-keskus on avattu myös Kainuuseen yhdistyksen perustavassa kokouksessa asetetut tavoitteet ovat kirjaimellisesti toteutuneet.

Rukajärvi-keskusten perustaminen on osoittautunut käytännössä erittäin kauaskantoiseksi ratkaisuksi. Veteraanien poismeno ei näytä muodostuvan esteeksi sotahistoria-aineiston keräystyössä, vaan aineistoa toimitetaan keskuksiin, kun sellainen paikka on kerran tiedossa.

Näyttelyyn on koottu pääosin Rukajärven suunnan taisteluihin osallistuneitten Kainuun maakunnasta kotoisin olevien sotilaiden ja lottien valokuvia ja taistelukertomuksia. Näyttelyyn on koottu myös tuoreimmat kainuulaisten sotilaiden sodanaikaista toiminnasta kertovat kirjat.

Avajaistilaisuuden juontajana toimi yhdistyksemme varapuheenjohtaja Seppo Räihä, joka esitteli näyttelyn. Kohteen avajaisiin osallistui myös Matti Kemppainen Hyrynsalmelta, joka on Rukajärven suunnan historiayhdistyksen hallituksen jäsen.

Raatteentien päässä os. Raatteentie 183 toimii nykyisin jo ennestään Suomussalmen kunnan ylläpitämä Raatteentien rajavartiomuseo ja sodanajan kotiseutu näyttely.

Raatteentie on yksi niistä neljästä autenttisesta kohteesta maassamme, Suomen nykyisen rajan sisällä missä käytiin taisteluja Toisen maailmansodan aikana, Kuhmon, Lieksan ja Ilomantsin lisäksi. Raatteentie on ainut Talvisodan auktorisoitu sotatie ja Rukajärven tie on puolestaan ainut auktorisoitu Jatkosodan taistelutie maassamme.

Lieksan rintamaa Talvisodassa johti kenraali E.J. Raappana ja Lieksan rintama oli ainut rintama maassamme minkä alueella ei ollut Talvisodan lopulla vihollisen joukkoja vanhan rajan sisällä. Jo heti joulun jälkeen 1939 E.J. Raappana siirtyi Kainuuseen johtamaan taisteluita Kuhmossa. Näin ollen Raatteentiellä ja Rukajärven tiellä on monta yhtymäkohtaa maamme historian kulkuun.

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen sotahistoriatyöstä

Raatteentien näyttelyä varten oli laadittu näyttelyesite, missä kerrotaan yhdistyksen työn tuloksista seuraavasti:

”Juuri yhdistyksen talkootyön tuloksena perustamisen jälkeen on saatu kootuksi maan mittavin sotahistoria-aineisto, julkaistu yli 20 sotahistoriateosta, kerätty aineisto on valtava yli 30.000 valokuvaa, on tehty satoja veteraanihaastatteluja videolle. Lisäksi:

• Rukajärven tie nimettiin 2.7.2011 Jukolan Motissa, mikä piti sisällään 14 opasteen pystyttämisen Rukajärven tien varteen, Kumossa opasteita on Rajakankaan kivellä, Hukkajärvellä, Vartiuksessa ja Miinoan kivellä, mistä Suomen joukot ylittivät rajan 2. – 3.7.1941 välisenä yönä ensimmäisenä Suomen joukko-osastona, johtajanaan kapteeni Jussi Kekkonen.
• Ensimmäinen Rukajärvi-keskus vihittiin käyttöön Lieksassa 1.7.2013, Iisalmen Rukajärvi-keskus vihittiin 13.3.2014, se siirtyi 21.3.2021 Kiuruvedelle ja Kainuuseen Rukajärvi-keskus tuli Raatteentien näyttelyn kera ja avajaiset 12.7.2024
• Rukajärven tien kohteista merkittävimmät Jukolan Motti -pirtti avattiin 30.11.2014, Änäkäisen salpaetuasemaa kunnostettiin kelopuujäljitelmä betonielementein 27.5.2017.
• Lieksan rautatieaseman asemamakasiini hankittiin omistukseen 2016 keväällä samalla ostettiin entinen asemaravintolan tontti perustuksineen. Tontilla on ”Hävittäjä Ässä” Ilmari Juutilaisen muistomerkki. Juutilainen on tosin syntynyt Lieksan rautatieasemalla, mikä kiinteistö hankittiin E.J. Raappanan 131 syntymäpäivänä 2.6.2024. Nyt yhdistys omistaa Lieksan rautatieasemalla hehtaarin tontin lisäksi 788 m²:n näyttelytilat. Kiuruvedellä näyttelyn pinta-ala on n. 200 m² ja nyt Raatteentiellä rivitalokolmio n. 80 m², eli yhteensä käytössä on yli 1.000 m² näyttelytilaa.”

Lieksan rautatieasema on tarkoitus avata siihen käyttöön mihin se v. 1909 rakennettiin. Rakennus maalataan ja piha-alue asfaltoidaan. Rautatieasemalle avataan kahvio, ikä toimii matkailijoitten odotustilana. Asemarakennukseen tulee lisää näyttelytiloja ja se mahdollistaa myös Rukajärvi-keskuksen käytön vuodenajoista riippumatta.

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen sääntöjen mukaisen toiminnan lisäksi yhdistys toivoo, että valtavaa aineistoa voitaisiin hyödyntää myös taloudellisesti koko Itä-Suomen ja myös maan kansantalouden hyväksi. Yhdistyksestä kerrotaan, että Itä-Suomessa on tehty valmiiksi matkailualan investointeja, mutta ne toimivat nykyisellään varsin alhaisella katteella, joten näillä hankkeilla mitä yhdistys on tehnyt, tavoitellaan lisääntyvää kotimaanmatkailua ja siten voitaisiin helpottaa maan kansantaloutta.

Yhdistys kokoa kansanliikettä hankkeen tueksi millä Itä-Suomen taloutta kohennettaisiin myös tämän sotahistoriatyön avulla.

Lieksan Rautatieasema vihitään käyttöön 5.9.2024, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta aselevosta eli siitä, kun aseet vaikenivat rintamalla. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.