Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen 2.12.2016 Iisalmessa, Sankarniemen muistomerkillä Savon ammatti- ja aikuisopiston
SUOMEN ITSENÄISYYDEN 99-VUOTISJUHLASSA:
Hyvät nuoret, hyvät opettajat.
Valmistautuessamme 99. itsenäisyyspäivän viettoon olemme saaneet elää yli 70 rauhan vuotta. Itsenäisyyttä voi lähestyä monella tavalla. Itsenäisyys turvaa sen, että voimme tehdä hyvää. Itsenäisyys tekee mahdolliseksi asioita, jotka muuten eivät olisi mahdollisia. Ihmiset aikuistuvat, mikä merkitsee itsenäistymistä. Jotkut kansalaiset elävät holhouksen alaisina eivätkä ole itsenäisiä. He eivät voi määrätä tekemisistään eivätkä voi vaikuttaa tulevaisuuteensa. Myös kansakuntaa, joka ei voi päättää asioistaan eikä voi tehdä päätöksiä jäsentensä hyväksi, voi verrata ihmiseen, joka elää holhouksen alaisena, useimmiten hyväksikäytettynä.
Itsenäisyyteen kuuluu mm. sananvapaus, yhdenvertainen kohtelu, mahdollisuus kouluttautumiseen ja kodin ja perheen perustamiseen. Näitä arvoja pidetään usein itsestään selvyyksinä, vaikka historiassamme ei aina niin ole ollut. Kaiken tuon edellä mainitun eteen on tehty yhdessä lujasti työtä. Itsenäisyys voidaan myös menettää. Siksi on tarpeen pitää lujasti kiinni näistä arvoista.
Viime kuukausina olemme nähneet yllättäviä vaalituloksia mm. Britaniassa ja USA:ssa. Yhteisenä kehityssuuntana vaaleihin osallistuvia on entistä vähemmän kiihkeästä vaalitaistosta huolimatta. Myös Suomessa äänestysinto on alhainen. Yhdysvalloissa vain n. 30 % äänesti. Vaali-innostuksen sanotaan johtuvan kansan syvien rivien epäluottamuksesta vallanpitäjiä kohtaan.
Valitettavasti maailmalla on laajalti havaittavissa merkkejä epäluottamuksen leviämisestä. Maapallomme on sekasortoisessa tilassa, johon on ajauduttu ehtyvien energiavarojen ja muiden luonnonvarojen niukkuuden vuoksi. Näiden tavoittelu on johtanut parasta aikaa käytäviin sotiin ja pakolaisvirtoihin. Seikka, mitä ei usein ääneen lausuta.
Reilu vuosi sitten Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen vieraili Iisalmessa. Hän tutustui myös Rukajärvi-keskukseemme, jossa pidetyssä tilaisuudessa eräs sotaveteraani kysyi häneltä: ”Uskooko piispa maamme itsenäisyyden säilymiseen”. Piispa ilmoitti uskovansa, mutta kertoi havainneensa, että ilmassa on huolestuttavia piirteitä. Hänen mielestään meidän on yhdessä pidettävä huolta siitä, että kaikista maamme kansalaisista pidetään huolta. Sellainen yhteiskunta kokee maansa puolustamisen arvoiseksi ja näin maa pysyy itsenäisenä.
Mielestäni nyt, jos koskaan, tarvittaisiin maan johdolta samaa viisautta ja esimerkillistä käytöstä, mitä johtajamme osoittivat viime sotien jälkeen ja sotien aikana. Kaikista kansalaisista puutteellisissakin sodanajan oloissa pidettiin huolta. Kansamme puolustustahto oli korkealla ja saatoimme säilyttää itsenäisyyden. Sotien opetuksena voitaneen todeta, ettei maamme voinut luottaa vieraaseen apuun, minkä Ylipäällikkö Mannerheim oivalsi jo varhaisessa vaiheessa ja kansa luotti johtajaansa.
Toivokaamme maamme johdolta viisautta huolehtia kansalaisten turvallisuudesta sekä hyvistä suhteista ulkovaltoihin jo Mannerheimin aloittaman ja Paasikiven – Kekkosen linjana tunnetun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja aktiivisen rauhanpolitiikan hengessä.
Toisaalta uhoa ja toisaalta pelkoa lietsovien ulko- ja puolustuspoliittisten puheiden oltua jo pitkään runsain mitoin esillä viestimissä Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö onkin marraskuun alussa 219. Maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan varsin viisaasti korostanut luottamukseen ja vuoropuheluun pohjautuvan vakauden säilyttämisen merkitystä eritoten lähialueilla.
”Suomen etu ei ole lietsoa vastakkainasettelua. – – Viisas katsoo, olisiko tarjolla jotakin sellaista, joka voisi vastakkainasettelua vähentää. Sitä kutsutaan dialogiksi, diplomatiaksi. Tämä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Se on myös minun linjani”, on presidentti Niinistö vastuullisesti todennut.
Oma apu on paras apu. Näin me pidämme päätösvallan omissa käsissämme ja voimme tehdä itsenäisesti hyvää toisillemme ja huolehtia heikompiosaisista kansalaisista. Aivan kuten Augustin Ehrensvärd jo vuonna 1748 kirjoitti Suomen linnan yhteen porttiin kiinnitetyistä marmoritauluista. Tekstin hän osoitti Suomen kansalle ja se suomeksi käännettynä kuuluu: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”.
Toivotan Teille Hyvää Itsenäisyyspäivää ja Joulun Odotusta sekä Menestystä koulutyössänne.
Tenho Tikkanen, puheenjohtaja