Yhdistyksemme jäsen ja historiatietoinen ahkera talkoomies Matti Vatanen siunattiin Sukevan kirkossa tänään. Kirkko täyttyi saattovieraista. Siunauksen suoritti pastori Riitta Valtokari.
Siunauksen jälkeen Matin arkku laskettiin Sukevan Lahnakankaan hautausmaalle. Poikkeuksellisen pitkä autojono eteni hautausmaalle.
Yhdistyksen havuseppeleen laskivat Matin talkookaverit hallituksen puheenjohtajisto Tenho Tikkanen ja Seppo Räihä sekä Mikko Mustonen, Pentti Hiltunen, Viljo Sirviö ja Pekka Väisänen. Kuva Erkki Shemeikka.
Muistotilaisuudessa Matin poika Jussi saatteli isänsä kauniin sanakääntein. Muistopuheessaan hän esitti toivomuksen: ”Vaikka suru on suuri isä olisi halunnut, että häntä muistellaan mieluiten iloisin ilmein ja että tilaisuudesta muodostuisi mahdollisimman vapaamuotoinen vuorovaikutteinen monipuolinen keskustelu.” Ja näin tapahtuikin.
Yhdistyksen ja talkoolaisten puolelta muistosanat lausui Mikko Mustonen ja yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen, joka viittasi jo aiemmin yhdistyksen nettisivulla kirjoittamaansa muistokirjoitukseen. Tikkanen kertoi, että halusimme Matin muistoa kunnioittaa myös siten, että juuri tänään neuvottelemme Rukajärven veteraanien muistomerkki ”Ladun” valmistamisesta Sukevalta kotoisin olevan kivitaiteilija Pekka Väisäsen kanssa. Pekka oli mukana laskemassa seppelettä naapurinsa ja talkookaverinsa arkulle. Latu patsas pystytetään myöhemmin valmistuvan puistosuunnitelman mukaisesti Lieksan Rukajärvi-keskuksen ”Patsaspuistoon”.
Julkaisemme ensimmäistä kertaa patsaasta kuvataiteilija Pinja Bigan tekemän alustavan luonnoksen. Latu-patsaan tarinan julkaisemme myöhemmin kokonaisena monisivuisena vihkosena.
Julkaisemme puheenjohtajan muistokirjoituksen tässä uudelleen kokonaisuudessaan:
Muistopuhe – Matti Vatanen siunaus – Sukeva 11.7.2025
Hyvät läsnäolijat.
Yhdistyksemme yksi vaatimattomimmista ja uutterimmista jäsenistä, Matti Vatanen, on poissa.
Usein ihmisillä on tapana kertoa siitä, mitä aikovat tehdä – ja mitä ovat tehneet. On kuitenkin olemassa myös sellaisia ihmisiä, jotka vain tarttuvat työhön, kantavat vastuuta, saavat aikaan – ja tekevät sen kaiken hiljaisesti, omaa osaansa korostamatta. Matti oli juuri tällainen ihminen. Hän ei tarvinnut suuria sanoja, sillä hänen tekonsa puhuivat hänen puolestaan.
Matti eli niin kuin opetti. Hän oli luotettava, avulias ja rauhallinen – todellinen asevelihengen kantaja, jonka läsnäolossa oli aina levollisuutta. Kuten hänen läheisensä ovat todenneet: hän oli rauhallisuuden perikuva.
Matti ei etsinyt mainetta tai kunniaa itselleen, vaan toimi yhteisönsä hyväksi. Tämä näkyi muun muassa hänen pitkäaikaisessa työssään Sukevan metsäosuuskunnan puheenjohtajana ja muissa luottamustehtävissä, joihin hänet oli kutsuttu. Hän ei kieltäytynyt, kun apua pyydettiin – hän tarttui toimeen.
Muistan erityisesti kevään 2014, jolloin valmistelimme asevelijuhlaa Lieksaan. Halusimme juhlistaa rintamaveteraaneja aidolla ja arvokkaalla tavalla – sellaisella, joka olisi kunniaksi myös Matin isälle, joukkueenjohtaja Klaes Vataselle, joka matkusti Jatkosodan aikana samaisen reitin Rukajärvelle, nyt uudelleen höyryjunalla kuljettuna.
Järjestimme perinteiset mottitalkoot, jotta saisimme polttopuut höyryjunaa varten. Lähetin jäsenillemme kirjeen ja pyysin apua halkojen toimittamisessa. Arvatkaapa, kuka oli ensimmäisenä viemässä puita Iisalmen halkolaanille – Matti Vatanen. Se tapahtui 9. huhtikuuta 2014, vain muutamia päiviä viestini jälkeen. Matilta tuli kirje:
”Nyt lähti halkokuljetus juhlajunaan… 1,5 pinomottia / mies – eikös se niin ollut puhe?”
– Terveisin Matti
Myöhemmin hän vielä vahvisti viestillään, että oli ollut ensimmäinen laanille viejä. Hän totesi saaneensa ulkomaanmatkalta ärhäkän flunssan, mutta siitä huolimatta halusi olla mukana heti, kun vointi salli. Tämä kertoo paljon Matin asenteesta – vastuunottamisesta, velvollisuudentunnosta ja siitä hiljaisesta vakaudesta, joka kantaa yhteisöjä eteenpäin.
Minulle Matin toiminta kuvasti juuri sitä henkeä, jonka varassa Rukajärven suunnan historiayhdistys on kasvanut maan arvostetuimmaksi sotahistoriayhdistykseksi. Ei suurieleisesti, vaan aidosti teoilla – veteraaneja kunnioittaen ja heidän perintöään vaalien.
Mattia ei pysäyttänyt mikään. Hänen työnsä ja elämänasenteensa muistuttavat meitä siitä, mitä tarkoittaa palvella yhteistä hyvää – ei sanoilla, vaan sydämellä.
Kiitämme sinua, Matti, siitä perinnöstä, jonka jätit jälkeesi. Muistosi elää teoissasi: halkopinossa, juhlajunassa, Lieksan asemalla, Rukajärven tiellä ja kolmessa Rukajärvi-keskuksessa. Siellä, missä työtäsi jatketaan.
Laskiessamme havuseppeleen muistosi kunniaksi, sen sinivalkoisiin nauhoihin oli kirjoitettu sanat, jotka sinua kuvaavat: ”Historia kirkastaa isänmaalle sykkineen sydämen kilven.”
Lepää rauhassa, Matti.
Tenho Tikkanen
Puheenjohtaja
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry