Lieksan Rukajärvi-keskuksessa järjestettiin perinteinen E.J. Raappanan muistoseminaari. Se avaa keskuksen näyttelykesän. Seminaarin yhteydessä laskettiin tällä kertaa seppele ”Jotos-muistomerkille”. Sen laskivat pj. Seppo Räihä ja Raimo Kempas. Komentajan haudalle kukat istutti Ossi Hämäläinen.
Lieksan kaupungin tervehdyksen tällä kertaa toi rehtori Asko Saarelainen. Hän esitteli avauksessaan Lieksan matkailukohteita ja tulevan kesän tapahtumia. Saarelaisen mukaan Lieksan vierailuun on syytä varata riittävästi aikaa ja majoitus tulee varata ajoissa. Saarelaisen käsityksen mukaan on tulossa erityisen vilkas matkailukesä.
Saarelainen kertoi myös Pekka Savinaisen ja Juho Romanaisen tarinan, jotka olivat itärajan takaa Tarton rauhan jälkeen tulleita heimopakolaisia. Heidät värvättiin tiedustelutehtäviin. (Pekka Särkijärveltä). Pekka teki useita tiedusteluretkiä, joitakin yhdessä Romanaisen kanssa, Pekka jopa välirauhan aikanakin 1940. Poika Pauli halusi mukaan talvisodan aikana. Molemmat olivat partioretkillä myös jatkosodan aikana.
Pekka Savinaisesta, joka oli muuttanut Suomeen Venäjän puolelta, oli tehnyt tiedusteluretkiä Venäjälle jo 1900-luvun alkupuolella ja värvättiin Tarton rauhan jälkeen jatkamaan tiedusteluja. He joutuivat muuttamaan / tai läksivät sodan jälkeen Ruotsiin, kun pelkäsivät, että heitä voitaisiin syyttää vakoilusta, vaikka Suomi oli heidät tiedusteluhommiin värvännyt.
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Seppo Räihä esitteli Rukajärvi-keskuksen uudet näyttelyt, jotka saatiin valmiiksi Lieksan Matkailuoppaitten ystävällisellä avustuksella. Lieksan Rukajärvi-keskuksen tämän kesän ”Suuret partioretket” -näyttely on uusi, sitä täydentää erillinen esite.
Räihä kertoi, että Lieksan Rukajärvi-keskuksen erikoisuutena ovat Suomen laajin viestinäyttely. Näyttelyssä on esillä kaikki Rukajärven rintaman viestivälineet. Sen ovat koonneet Kaakkois-Suomen viestikillan puuhamiehet Tapio Teittinen ja Martti Susitaival.
Rukajärvi-keskuksen erikoisuutena on myös laaja Rukajärven-rintaman taidetta näyttely, johon kuuluu myös II/JR 10 komentajan aineistosta peräisin oleva Ilja Repinin Terijoen kodista hankittu saksanhirvi-maalaus. Maalaus on esillä Lieksan keskuksessa kesäajan aina E.J. Raappanan kuolinpäivään 14.9.2021 saakka.
Kuva Jatta Kettunen.
Seminaarissa kuultiin Ari Komulaisen esitelmä Ryhmä-Pieningän v. 2018 tekemästä ”Kenttävartiovaelluksesta Raappanan askelissa Rukajärven suunnan etulinjan kenttävartioille”. Matkaa erämaassa kertyi yhteensä 204 km. Komulaisen esitelmän jälkeen katsottiin em. aihetta käsittelevä elokuva.
Julkaisemme Ari Komulaisen esitelmän kokonaisuudessaan ja siihen voi tutustua TÄÄLTÄ:
Jotos – muistomerkki
Tenho Tikkanen piti esitelmän Jotos – muistomerkistä. Esitelmänsä aluksi hän lausui mm. seuraavaa:
” Nyt puhutaan E.J. Raappanasta, hänen käsissään mikään ei ollut sattuman varassa, vaan toiminta oli tarkoin harkittua ja johdettua.
Raappana piti miehistään huolta, joten tosi erikoista, että juuri tämä mies joutui omien alaistensa toimesta menettämään virkansa ja terveytensä. Tähänkin Raappana suhtautui tyyneydellä, arvokkaalla tavalla. Raappana kuoli vain 69-vuotiaana.
Se toki muistetaan, että Raappana ripitti alaisiaan surutta, mikäli siihen oli todellista syytä. Raappana vaihtoi komentajia, eikä siinä auttanut vanhat perhetuttavuudet. Herrasmiehen käytös muuttui heti kun hän johti sotatoimia, mikä asia oli hänen komentajiensa tiedossa ja mitä ilmeisimmin tästä syystä alaiset ottivat riskejä ja salasivat Raappanalta monia merkityksellisiä asioita. Useimmiten sotien kiperimmistä tapahtumista ei lueta sotapäiväkirjoista, vaan ne ovat sotaa käyneiden aseveljien tiedossa ja vasta sotien jälkeen näitä paljastuu ja vasta kun asianosaiset ovat poistuneet keskuudestamme. Tämän olemme kokeneet myös tässä Rukajärven suunnan sotahistoriatyössä.
Suuret tappioluvut olivat Raappanan silmätikkuna. Erityisen selvästi tämä tulee esille jo heti Jatkosodan alussa Kolvasjärven taistelujen suurten tappioitten yhteydessä. Raappana selvitti mm. Einari Kakolta omakohtaisesti eikä välikäsien kautta Kolvasjärven tappioita, saunotti Kakkoa ja antoi lomalle kiirehtivälle Kakolle viivytyksen vuoksi jopa oman autonsa käytettäväksi, kuljettajan kera.
Kaikesta huolimatta Raappana joutui usein puutteellisen tiedon varassa johtamaan Rukajärven suunnan taisteluita ja mm. Laiston suon taistelussa häneltä hyvin tietoisesti pimitettiin tappiot ja niihin johtaneet todelliset syyt.
Sama toistui myös ”Kenttävartio Joen” taistelujen kohdalla. Raappana ei tiennyt, todellista tilannetta siitä, että II/JR 10 komentaja Hannila oli ollut taistelun aikana toimintakyvytön. Joen taisteluitten jälkeen ristiriita oli melkoinen. Raappana halusi huomioida taistelun todellisia sankareita, joita komentaja Hannila piti ”rikollisjoukkona”.
Minä uskon, että näillä sodanaikaisilla seikoilla on suurtakin merkitystä siihen, että sodan jälkeen korkeitten upseereitten välit kärjistyivät ja Raappanasta yritettiin tehdä asekätkennän osalta kaikkeen syypää. Tämä välirikko esti jo sodanaikana hyvin käynnistyneen Rukajärven suunnan sotahistoriatyön Raappanan kuolemaan saakka.
Ennen varsinaista esitelmääni tuon esille muutaman tärkeän päivämäärän, mitkä liittyvät E.J. Raappanaan. Hän syntyi 2.6.1893 ja kuoli 14.9.1962 vain 69-vuotiaana. – Hautajaiset 21.9.1962 – Hautamuistomerkin paljastus 2.6.1963.
Jotos muistomerkki sijoitettiin Lieksan Vapaudenpuistoon, joka sai nimensä, kun Lieksan kauppalanvaltuusto hyväksyi 31.5.1958 alueen asemakaavan. Jotos-muistomerkki paljastettiin 5.6.1966.
Vaikka asekätkentä sotki sodanjälkeisen Rukajärven suunnan sotahistoriatyön käynnistymisen Raappana huolehti siitä, että Suomen ensimmäinen sotien muistoristi valmistui. Katajanokan kasinolla jaettiin ensimmäiset Rukajärven suunnan muistoristit 2.6.1953 pidetyssä juhlassa.
Rukajärven suunnan miehet eivät unohtaneet komentajaansa, vaan Jotos-muistomerkki sai lopulta nimen juuri hänen mukaansa. Se on ”Kenraalimajuri E. J. Raappanan johtamien Talvisodan ja Jatkosodan taistelujen muistomerkki – Jotos.”
Kuva Jatta Kettunen.
Tikkasen varsinainen esitelmän perustui hänen kirjoittamaansa Jotos – muistomerkin historiikkiin, johon voi tutustua TÄÄLTÄ:
Jotos-pienoismallit – ja riipukset.
Seminaarissa luovutettiin Jotos-muistomerkin pienoismalli ja riipukset. Pienoismallin nro 1. oli hankkinut Jatta Kettunen ja pienoismallin 3 D-tulosteen nro 1. Ritva Kilpeläinen. Ensimmäiset kappaleet luovutettiin seminaarissa omistajilleen.
Jotos-Rukapirtti-projektia tukee Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta, kirjailija Antti Tuuri, professori Martti Soikkeli ja verotarkastaja Tenho Tikkanen. Jotos-historiikissä todetaan mm: ”Patsas kuvaa metsää, jonka kätköissä juuri tämän rintamaosan sotilas vuotensa vietti. Tätä metsää halkoo jotos, jota pitkin suomalainen sotilas taipaleensa kulki ja joka johti siihen, että Suomi säilytti toisen maailmansodan jälkeen itsenäisyytensä aikana, jolloin lukuisat pienet kansan menettivät kalleimpansa, vapautensa.”
Jotos-tuotteet ovat esillä Rukajärvi-keskuksissa ja niitä voi tilata suoraan Kellopuoti Hannu Lappalaiselta Vieremältä. Puh. 017-820 3640. Lisätietoa TÄÄLTÄ:
TV2:n Rukajärven tie elokuva esitettiin 30.6.2021. ”Ei voinut katsoa miehiä silmiin, jos esimies ei vuorollaan asettanut itseään vaaranpaikkaan.” Pentti Perttuli videohaastattelu 2006/RSHY/TT:
