Rukajärven suunnan historiayhdistys järjesti 27.5.2023 E.J. Raappanan 130 syntymäpäivän kunniaksi seminaarin Lieksan Rukajärvi-keskuksessa. Seminaari oli samalla yksi Lieksa 50 vuoden tapahtumista.
Tämän kertaiset esitelmät liittyivät keskeisesti komentaja E.J. Raappanan (2.6.1893 – 14.9.1962) toimintaan.
Esitelmän ”Lieksa sodassa” aiheesta piti Pielisen museon johtaja FM Mikko Kero. Hän oli paneutunut aiheeseen perusteellisesti käyttäen suurelta osin Pielisen museosta saamiaan lähteitä. Esitelmä sisälsi tapahtumat Lieksan kaupungin (Brahean kaupunki) perustamisesta lähtien. Tietenkin hän käsitteli esitelmässään sekä Talvi- että Jatkosodan ajan tapahtumat.
Pielisen museonjohtaja Mikko Kero. Kuvat Ari Komulainen.
Mikko Kero totesi mielenkiintoisessa esitelmässään, että aihe on niin laaja, että siitä tulisi koota kokonainen kirja.
Kapunginjohtaja Jarkko Määttänen toi kaupungin tervehdyksen käsitellen samalla E.J. Raappanan työtä ja sen merkitystä niin Lieksan kuin myös koko Pohjois-Karjalan hyväksi. Kaupunginjohtaja kannusti yhdistystä jatkamaan Rukajärvi-keskuksen toiminnan kehittämistä, mitä kaupunki mahdollisuuksiensa mukaan tulee tukemaan.
Jatta Kettusen Karjalan murteella esittämä humoristinen runo Hospoti-hospoti kevensi tunnelmaa. Lasse Heikkilän sanoittamana ja säveltämä kappale ”Puhdasta kultaa” sopi loistavasti juuri komentaja E.J. Raappanan juhlaseminaariin. Jatta Kettunen kertoi, että runo on kirjoitettu noin 15 vuotta aiemmin.
Lasse Heikkilän sanoittamana ja säveltämä kappale ”Puhdasta kultaa” – Tosi upea esitys – samoin runo.
Yhdistyksemme sihteeri ja taloudenhoitaja Jari Kärkkäinen kertoi Antti Haapalaiselle antamansa lupauksen mukaisesti saavansa puuttuvan kenttävartiopuolustuslinjan Jousjärven osuuden valmiiksi piakkoin, jolloin se julkaistaan yhdistyksen nettisivulla.
Jari kertoi, että työ on todella mittava, koska sodanaikainen aineisto ei ole kovinkaan täydellistä. Tietoa Jari Kärkkäinen kertoi koonneensa Kansallisarkistosta saamistaan taistelukertomuksista, sotapäiväkirjoista ja myös esikuntien määräyksistä. Kenttävartiopuolustuslinjaa koskevan digitaalisen esittelyn kehitystyö jatkuu, kootun laajan aineiston pohjalta.
Lieksalaisyntyinen FT Mirja Turusen esitelmä ” Kenttäposti kantoi läheiset läpi sotavuosien” käsitteli rintamakirjeenvaihdon merkitystä sota-aikana kansalaisten henkisen huollon kannalta. Tämä oli nähty hyvin merkitykselliseksi sodan ylimmässä johdossa. Kotipakettien merkitys oli huomattava tekijä myös rintamamiesten muonitusta silmällä pitäen, mikä oli eräänlainen kirjeenvaihdon mukanaan tuoma lisä.
Mirja Turusen esitelmä oli tieteentekijän tutkimuksellinen kuvaus, hän samalla perusteli näkemystään aihetta käsittelevän kirjansa ”Elämän merkki” esimerkein.
Marja Turusen mukaan ”Kirjeiden merkitys sodan erottamien läheisten kestokyvylle oli valtava, ja onkin sanottu, että kenttäposti oli Suomen armeijan salainen ase. Kirjeillä pidettiin yllä parisuhdetta, jaettiin lapsiperhe-elämää sodan särkemässä arjessa. Kirje oli kuitenkin ennen kaikkea elämänmerkki, josta tiesi, että puoliso oli elossa.”
Aaro Kemppaisen kirjan ”Kirjeitä Rukajärveltä – Korpikapteeni Urho Kemppaisen sotataival esittely täydensi erinomaisella edellä kuultua esitelmää kirjeenvaihdon merkitystä. Aaro Kemppaisen vanhemmat olivat olleet jo pidempään avioliitossa, missä kirjeenvaihdon kautta kannettiin huolta sodan aikana myös lasten syntymäsä. Eräänlaisena rakkaudenosoituksena voitaneen pitää myös sitä, että puoliso lähetti useita kirjeitään myös käsin tuohesta tehdyissä kirjekuorissa. Sotahistoriallisesti Aaro Kemppaisen teosta voi pitää merkittävänä kulttuuritekona, mistä välittyy tunnelmat esitelmää rintamalta myös merkittävistä rintamatapahtumista.
Puheenjohtajan seminaariavaus
Puheenjohtaja Tenho Tikkasen seminaariavauksen julkaisemme oheisena kokonaisuudessaan. E.J. Raappanan 130 juhlavuoden kunniaksi seminaariavaus ja puheenjohtajan kaksi aikaisempaa E.J. Raappanaa koskevaa esitystä on koottu julkaisuksi ”E.J. Raappana 130 vuotta. Teokseen voi tutustua liitteenä olevan linkin kautta TÄÄLTÄ:
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Seppo Räihän ollessa estyneenä yhdistyksen puheenjohtaja lausui päätössanoissaan kiitoksensa kaikille esitelmän pitäjille. Lisäksi hän esitti myös kiitoksensa Jari Kärkkäiselle, joka jatkaa Antti Haapalaisen ansiokkaan kenttävartiopuolustuslinja työn loppuun. Merkille pantavaa Jari Kärkkäisen tekemässä työssä on se, että 200 – 290 kilometrin laajalla rintamalohkolla tulee selvitetyksi kenttävartioitten tarkka sijainti. Työtä vaikeuttaa varmasti se, että kohteet vaihtoivat tietyistä syistä nimeä tiuhaan. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta, se on sitä vaatinut sodan aikana ja vieläkin, vaikka välineet ovat toki kehittyneet.
Tämä Jari Kärkkäisen valmistuneen työ tulokset ovat yksi merkittävä osoitus siitä miten suuriarvoinen apu se tulee olemaan niin yhdistyksen jäsenille, mutta myös kaikille muille, jotka tekevät joko tieteellistä tutkimusta tai sitten selvittävät oman sukunsa jäsenten sotatietä omissa sukututkimuksissaan. Tutkimus valaisee tietoa siitä mihin taisteluihin kukin osallistui ja missä oloissa rintamalla nuoret miehet vuotensa viettivät.
Puheenjohtaja kertoi yhdistyksen tulevista hankkeista ja tapahtumista lyhyesti. Rukapirtti-hanke on tärkein, siinä tarvitsemme kaiken tuen, yksin emme tule selviytymään. Nyt on se aika, jolloin mitataan maanpuolustushenki. Toivomme, että haaste otettaisiin kaikkialla vastaan. Tietysti olemme itsekkäitä. Uskomme, että Rukapirtti-hanke toteutuessaan, samoin kuin Rukajärvi-keskusten perustamiset parantavat ja lisäävät entisestään mm. aineistolahjoituksia. Mutta Rukapirtin rakentamisella on myös kansantaloutta edistävät tarkoitusperät, erityisesti koko Pielisen Karjalan kuin myöskin Kainuun alueilla ja myös Ylä-Savossa toivomme matkailutaseen parantuvan.
Mikäli onnistumme kauppaamaan muistomerkki Jotoksen pienoismallit jo se takaisi meidän omarahoitusosuuden ja näin tuo hanke toteutuisi.
Edesmenneen jäsenemme tri Keijo Korhosen postuumisti julkaistavan kirjan esittelytilaisuus on seuraavana vuorossa. Seminaaritilaisuus pidetään Kainuun opistolla 10.6.2023 alkaen klo 10.00, osoite Tahvintie 4, 88380 Mieslahti, puh. 0400-731 305. Kirjan tuotto tulee lyhentämättömänä Rukapirtin rakentamiseen. Seminaarin tarkempaan ohjelmaan voitte tutustua TÄÄLTÄ:
Juhannusviikolla avataan Rukajärven suunnan historiayhdistyksen kokoama Rukajärven rintaman aitojen teosten näyttely säveltäjämestari Kassu Halosen taidetalossa Manamasalossa Oulujärven rannalla 22.6.2023. Taidetalon yhteystiedot ovat Kivarinperäntie 24, 88340 Vaala, puh. 040-709 6157. Avajaisjuhlan ohjelma julkaistaan myöhemmin.
E.J. Raappanan johtamien joukkojen Jotos-muistomerkillä Lieksan Vapaudenpuistossa seppeleen laskivat sisarukset Ritva Kilpeläinen ja Jatta Kettunen.
E.J. Raappanan haudalle istutettiin perinteeksi tulleen tavan mukaisesti Rukajärven suunnan historiayhdistyksen toimesta kukkaset Ossi Hämälaisen toimesta.