Pian itsenäisyyspäivän jälkeen meidät tavoitti suruviesti. Kontiolahdelta kotoisin oleva yhdistyksemme perustajajäsen Hannu Kauppinen oli menehtynyt vain 67 vuoden iässä. Esitämme Hannun omaisille koko Rukajärvi-yhteisön puolesta surunvalittelumme.
Hannu Kauppista jäivät kaipaamaan puoliso, neljä lasta, sekä kaksi veljeä ja sisar perheineen.
Opimme tuntemaan Hannu Kauppisen suorapuheisena henkilönä, joka ilmoitti kantansa välittömästi. Lukuisissa yhdistyksemme järjestämissä seminaareissa oli turvallista olla järjestäjänä, kun tiesimme että Hannu oli saapunut paikalle. Mitään virheellistä tietoa ei päässyt leviämään Rukajärven suunnan sotahistoriasta, vaan tiedot tulivat korjatuksi välittömästi. Se oli kunniakasta vakavaa sotahistoriatyötä tekevän yhdistyksen kannalta.
Hannu toimi opettajana ensin syntymäpitäjässään Vieremällä, sieltä hän siirtyi opettajan tehtäviin Joensuun seudulle, missä hän suoritti opettajatutkinnon. Kontiolahdesta, urheilu- ja varuskuntapaikkakunnasta tuli hänen uusi kotipaikkansa.
Kontiolahdella hän aloitti peruskoulun yläasteen musiikin aineenopettajana toimien samalla myös lukion musiikin aineenopettajana. Tämän jälkeen hänet valittiin Kulhon ala-asteen luokanopettajaksi, minkä jälkeen hän siirtyi Rantakylän ala-asteen johtajan ja luokanopettajan tehtävään. Eläkkeelle hän jäi Kulhon koulun johtajan ja luokanopettajan virasta, missä tehtävässä hän toimi vuosina 2000-2016 eläkkeelle siirtymiseensä saakka.
Hannun vapaa-ajan harrastuksiin kuului aktiivinen toiminta maanpuolustusjärjestöissä. Hän oli reservin kapteeni ja valittiin Kontiolahdella reservin upseereitten puheenjohtajaksi. Tämän tehtävän myötä hän osallistui myös veteraanityöhön, missä tehtävässä hän osallistui muistoseppeleen laskemisiin Sotien 1939-1945 Kontiolahden perinneyhdistyksen toimikunnan jäsenenä aina itsenäisyyspäivänä ja sotien päättymisen muistopäivänä 27.4.
Kaikista muista merkittävistä luottamustehtävistään huolimatta voidaan sanoa, että lähinnä Hannun sydäntä oli kuitenkin Rukajärven suunnan sotahistoriatyö. Siihen hän käytti eniten aikaansa. Hannu yhdessä Ossi Laineen kanssa tunsi melkein kaikkien Rukajärven suunnalla kaatuneiden sotilaiden ja lottien tarinat ja olipa hän nämä keräämänsä tiedot kirjannut myös kirjalliseksi esitykseksi. Hän kokosi näitä tietoja usean sotahistoriateoksen tekijän käytettäväksi. Myös yhdistyksemme julkaisemia kirjoja hän avusti samoin kuin osallistui myös perustettujen Rukajärvi-keskusten opaskoulutukseen esitelmän pitäjänä.
Eräs sotahistoriatyön muoto oli myös veteraanihaastattelujen nauhoittaminen, jossa työssä hän oli yksi yhdistyksemme ansioituneimmista tekijöistä. Hyvän muistinsa turvin nämä veteraanien kertomukset elävöittivät yhdistyksemme järjestämien tapahtumien sisältöä.
Muistissamme on myös hänen maamme yhdeltä arvostetuimmalta veteraanilta Pentti Perttulilta saamansa erityistehtävä. Vuonna 2004 Perttuli oli perustamassa eräiden veteraanien kanssa Rukajärven suunnan (14. Divisioonan) perinneyhdistys ry:tä. Perttulilta lupaa kysymättä nimi oli vaihdettu. Tämä asiakysymys oli tullut esille Perttulin ja Hannun keskinäisissä keskusteluissa. Perttuli oli pyytänyt, että yhdistyksen nimi tulisi palauttaa alkuperäiseksi. Perttuli perusteli esitystään paitsi veteraanien näkemyksellä, myös nimeen liittyvillä jo sota-aikana saamillaan tiedoilla, mitkä Perttuli oli saanut suoraan komentaja kenraali E. J. Raappanan asiasta ottamista kannanotoista. Ne tulivat esille vahvimmin Rukajärven rintamatunnuksesta päätettäessä jo vuoden 1942 lopulla.
Hannu otti tämän Perttulilta saamansa kunniatehtävän omantunnon asiakseen ja niinpä hän teki ehdotuksiaan asianmukaisesti yhdistyksen vuosikokouksessa ja viimein vuonna 2008 lopulla hän oli yhdessä aivan aktiivisimman sotahistoriatyöstä huolta kantavan joukon kassa asiaa koskevan aloitteen allekirjoittaja. Aloite ei lopulta menestynyt, minkä jälkeen hän oli perustamassa Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan sotahistoriatyötä jatkamaan perustetun Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:tä. Perustamiskokous pidettiin, kuinkas muuten Marskin Majalla 19.9.2009 eli yli kymmenen vuotta sitten. Yhdistys on saanut paljon aikaan ja Hannu Kauppinen on osallistunut tämän yhdistyksen sotahistoriatyön kaikkiin merkittävimpiin tehtäviin. Ensin Rukajärven tien opasteitten pystyttämiseen, Lieksan Rukajärvi-keskuksen pystyttämiseen, sittemmin Iisalmen Rukajärvi-keskuksen, Jukolan Motti -pirtin rakentamiseen kuten myös Rukajärven tien varrella sijaitsevan Änäkäisen Salpaetuaseman rakentamiseen.
Hannun mielestä Rukajärven suunnan sotahistoriatyö ei ole minkään arvoista, jos et tapaa veteraaneja ja mieluiten vieläpä heidän aidoilla taistelupaikoillaan. Rukajärven rintamalle suuntautuvilla matkoilla Hannu oli aina ensimmäisten ilmoittautuneitten joukossa. Siellä hän halusi tutustua kaikkiin merkittävimpiin taistelupaikkoihin yhdessä veteraanien kanssa. Hannun tavaramerkki viimeisinä vuosina oli suorapuheisuus, hyvä muisti, sikari ja vilttihattu, mikä näkyy matkakertomuksiin liitetyistä valokuvista.
Hannu kertoi pitkillä Rukajärven matkoillamme hiukan myös nuoruusvuosiensa harrastuksista, joista esille nousee hänen toimintansa Pohjois-Karjalassa kansanmusiikin saralla. Näillä matkoilla linja-auton takapenkin musiikkimiehiltä veteraaneilta Armas Tuonoselta ja Paavo Salmensuulta sekä Hannun toimesta kuultiin ensiesitys Rukajärvellä Paavo Lehikoisen sanoittamasta Rukajärven valssista. Lauluun lopulta yhtyi kaikki matkalaiset. Tuo kappale on noussut yhdistyksen järjestämissä juhlissa kunniapaikalle, mikä aina kuullaan jossain muodossa.
Haastatellessamme Hannun ystäviä, Ilpo Saarelaista, Juhani Alakangasta, Aimo Kettusta, Lasse Erosta, Sanna Kainulaista ja Kaisli Kaivolaa, saimme tietä, että Hannu oli kontiolahtelaisen kansanmusiikin kantava voima 1980 ja 1990-luvuilla. Toimiessaan yläasteen musiikinopettajana hän sai nuoria musiikinharrastajia innostumaan myös kansanmusiikin pariin ja tästä soitosta sai nauttia mm. tuona aikana Kontiolahdella toiminut Kikari kansantanssiryhmä, mikä suorastaan humallutti paikkakunnan kulttuuripiirit.
Hannun varsinainen pelimannitoiminta oli keskittynyt aluksi kansalaisopiston alaisuudessa toimineeseen pelimanniyhtye Burlakoihin, joka myöhemmin, eli v. 1996 soittajien nuorentuessa vaihtoi nimekseen Kansanmusiikkiyhtye Koijarit. Samalla Burlaka nimi vapautui Rääkkylän kansanmuusikoiden käytettäväksi.
Lasse Erosen mukaan Hannun osuus kontiolahtelaisen kansanmusiikin edistämisessä oli ensiarvoinen, hänen hersyvä huumorinsa, aina iloinen ja eteenpäin katsova elämänasenne veti mukanaan niin nuoria kuin vanhempia muusikoita. Hannun voitiinkin sanoa olevan kuin liima, joka yhdisti eri sukupolvien muusikot yhteisen musisoinnin ja kulttuurin harrastamisen pariin. Voidaan sanoa, että Hannun opettajan työ ja koulutus edesauttoi kulttuurityön onnistumista.
Lasse Eroselta saimme tietää, että 1980- ja 1990-luvun kulta-aikoina Kontiolahdella järjestettiin paljon kansanmusiikin harrastamista edistäviä tapahtumia, joiden järjestämisessä Hannun erittäin hyvä organisointitaito ja vankka järjestötoimintatausta näyttäytyi vahvana toimintaa eteenpäin vievänä voimana. Näitä olivat niin talviset kansanmusiikin säveltämiseen ja sovittamiseen keskittyneet kurssit kuin kesäisin Varparannan leirikeskuksessa järjestetyt pelimannileirit.
Kansanmusiikkiyhdistys Koijarit oli arvostettu, tästä osoituksena Koijareiden Saksan kiertue, silloisen työministeri Blümin kutsumana. Yhtye teki konserttimatkoja vuosina 1983-1999 Saksan lisäksi Puolaan, Tsekkoslovakiaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Kotimaassa yhtye esiintyi Kontiolahden lisäksi mm. Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla. Yhtye voitti Suomen kansanmusiikkiyhtyeiden järjestämissä kisoissa kaksi hopea sijaa.
Olemme koonneet Hannu Kauppisen ansioluettelon, mihin voi tutustua TÄÄLTÄ:
Hannu Kauppisesta jäi hyvä muisto.
Seppo Räihä Rukajärven suunnan historiayhdistys ry puheenjohtaja
Tenho Tikkanen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry puheenjohtaja 2009 – 2019, Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan jäsen 26.4.2007 alkaen
Seuraavassa valokuvia vuosien varrelta mitkä kuvaavat Hannu Kauppisen antaumuksellista työtä veteraanien ja sotahistoriatyön hyväksi.
