Osmo Korkea-aho in memoriam

Rukajärven veteraani Osmo Korkea-aho kuoli 16.4.2021 97 vuoden ikäisenä Ähtärin Otsonkodissa, missä hän asui elämänsä kolmen viimeisen vuoden ajan.

Jatkosodassa alikersantti Osmo Korkea-aho toimi 2./Pion.P 24:ssä ryhmänjohtajana.

Osmo Korkea-aho  (s. 19.7.1923 – 16.4.2021)
Pioneeripataljoonan komentopaikka sijaitsi kauniilla paikalla Rukavaaralla, mistä Osmo Korkea-aho komennettiin eri puolille laajaa Rukajärven rintamaa. Rukajärven kylä Rukavaaralta nähtynä. SA-kuva 30.7.1942.

Korkea-ahon ryhmä osallistui Suomen ja Puna-armeijan välillä Jatkosodan viimeiseen suurtaisteluun 16.8.1944 maj. Seitamon alaisena. Taistelussa kaatui hänen aseveljensä, kotipitäjän Alajärven mies sotamies Erkki Peltola, ruumiin jäädessä kentälle.

Vielä aivan sodan lopulla Korkea-aho määrättiin Rukajärven pohjoiselle rintamalohkolle RjP 6:een Kostamuksen tienoille. Odotettavissa oli suurtaistelu, yksi suomalainen rajapataljoona vastaan vihollisen divisioona. Aselepo 4.9.1944 esti todellisen verilöylyn. Täällä Osmo Korkea-aho jo Jatkosodan päätyttyä joutui 6.9.1944 vangiksi. Vastapuoli ei ollut tietoinen aselevosta, koska se ei saanut erämaassa yhteyttä esikuntaansa. Värikäs vankeusaika jäi lyhyeksi ja päättyi 14.9.1944 vaiherikkaiden neuvottelujen jälkeen. Tästäkin Osmo Korkea-aho selvisi pienin henkisin vaurioin. Sen sijaan hänen kaksi aseveljeään Kalevi Repo ja Matti Ronkainen kaatuivat 6.9.1944 päivän nujakassa. Samana päivänä jäi vangiksi kaikkiaan viisi miinakenttää purkavaa aseveljeä. Vihollispartio vei Korkea-ahon tukikohtaansa, missä erehdys lopulta ratkesi ja Osmolle anteeksi pyydellen tarjoiltiin ”upseeripöydässä” parasta mitä talosta löytyi.

Vankeusaika jätti jälkensä, yllättävä vangiksi joutuminen ja epävarmuus seurasivat Korkea-ahon mukana läpi elämän, ymmärrys sotavankien asemasta, kohtelusta ja erikoinen ruokailu eivät unohtuneet. Alussa vankeudessa Korkea-aholle tarjottiin luonnonantimia, jokaisena päivänä puhdistamattomista sienistä pakissa keitettyä sienikeittoa. Sienistä hän sai tarpeekseen siinä määrin, että huomautti pojilleenkin: ”Tähän taloon ei kanneta metsästä sieniä.”

Sodan viimeisten päivien kokemuksensa Korkea-aho vähitellen unohti ja sodasta jälkeen jäivät humoristiset muistot ja aseveljien kanssa vietetty vapaa aika. Erikoisimpana hauskanpito, minkä lopuksi hän Toivo Pekkalan kanssa myivät leikillään humaltuneelle aseveljelleen Martti Södervikille riehakkaan illanvieton päätteeksi Rukavaaran tukikohdan läheisyydessä olevan kauniin lammen ja sitä ympäröivän maa-alueen. Korkea-aho tekeytyi alueen maanomistajaksi, kauppahintana tuli pullo leikattua konjakkia. Sodan jälkeen tätä tapausta kerrattiin Södervikin kanssa ja Osmo Korkea-aho tarjoutui ostamaan takaisin erämaalammen ympäristöineen.

Siviilissä Osmo Korkea-aho oli arvostettu muurari, jonka käden jälki näkyy maakunnassa ja tietysti Alajärvellä kotipitäjässä melkein jokaisessa rakennuksessa. Esko-pojan vartuttua työtä tehtiin yhdessä ja työtä riitti.

Osmo Korkea-aho oli sodan jälkeisinä vuosina Ala-järven Ankkureitten pesäpallojoukkueen lukkari. Seura menestyi hyvin SM-sarjassa ja seura kolkutteli välillä karsinnoissa mestaruussarjankin ovea.

Pelimatkat tehtiin kuorma-auton lavalla ja viimeisiä kertoja pelimatkalle lähtiessään, hän huikkasi auton lavalta raskaana olevalle puolisolleen hyvästinä: ”Jos lapsi syntyy matkan aikana ja jos se on poika, laita hänelle nimeksi Esko.”  Vanhimman pojan nimeksi tuli Esko.

Eläkevuosinaan Osmo Korkea-aho oli ahkera penkkiurheilija eivätkä mitkään urheilukilpailut jääneet väliin myöskään vanhuudenpäivinä Ähtärin Otsonkodissa, missä hän viihtyi hyvin.

Veteraanityö oli tärkeä Osmo Korkea-aholle. Hänet nähtiin aina aseveljien merkkipäivillä ja myös saattamassa heitä viimeiselle matkalleen. Pion.P 24 veteraanit ovatkin eniten yhteyttä toisiinsa pitänyt Rukajärven suunnan veteraaniryhmä. Vuodesta 1973 lähtien pioneerit kokoontuivat vuoroin Lappajärven Kivitipussa ja vuoroin Härmän kuntokeskuksessa.

Osmo Korkea-aho antoi Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnalle haastattelun 15.10.1988, siinä hän kertoo seikkaperäisesti aseveljiensä kaatumisesta ja vangiksi jäämisestään. Korkea-aho antoi haastattelun myös Rukajärven suunnan historiayhdistykselle. Haastattelu taltioitiin Kivitipun kuntokeskuksessa.

Otamme osaa omaisten suruun Osmo Korkea-ahon poismenon johdosta.

Tenho Tikkanen, Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan jäsen v. 2007 alkaen, Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n pj. 2009-2019

Osmo Korkea-ahon siunaustilaisuus järjestetään Alajärven kirkossa 8.5.2021 klo 10.00

***

Pioneeripataljoona 24:n veteraanityön historiikkiin voi tutustua TÄÄLTÄ:

Osmo Korkea-aho saateltiin lauantaina 8.5.2021 Alajärvellä haudanlepoon.

Lähiomaisten jälkeen havuseppeleen veteraanin haudalle laskivat Pion.P 24:n aseveljet, veteraani Yrjö Savolan ja puheenjohtaja Seppo Tallbackan johdolla.

Veteraani Yrjö Savola luki seppeleen sinivalkoisten nauhojen tekstit:, 1. nauha: Rukajärven veteraani Osmo Korkea-ahon muistoa kunnioittaen, 2. nauha: Historia kirkastaa Isänmaalle sykkineen sydämen kilven., 3. nauha:

Pion.P 24:n aseveljet, Esko Ekola, Heikki Mäki-Kojola, Jussi Pitkänen, Yrjö Savola, Pauli Uusimäki, Aarre Öörni. 4. nauha:

Rukajärven suunnan aseveljet, Rukajärven suunnan historiikkitoimikunta ja Rukajärven suunnan historiayhdistys ry

Sinun matkasi maan päällä on päättynyt ja isänmaamme, jonka vapauden puolesta olet taistellut ja sitä jälleenrakentanut, ottaa Sinut nyt syliinsä.

Jäähyväisinä laskevat aseveljesi arkullesi havuseppeleen, jonka Isänmaan sinivalkoiset värit saattavat Sinut viimeiselle matkallesi.

Lepää rauhassa. Muistoasi kunnioittaen. Rukajärven suunnan Pioneeripataljoona 24:n aseveljet.

Alajärven sotaveteraanit ja sotainvalidit laskivat havuseppeleen viimeisenä.

Rukajärven suunnan historiayhdistyksestä hautajaisiin osallistuivat puheenjohtaja Seppo Räihä ja Tenho Tikkanen.