Päämajan kaukopartiosissi Toivo Järvinen – in memoriam

Toivo Olavi Järvinen syntyi Juupajoella 16.8. 1921 ja kuoli Espoossa lähes 94 vuotiaana 15.5.2015.

Toivo Järvinen (16.8.1921-15.5.2015). Hän osallistui Osasto Marttinassa ainakin seuraaville partiomatkoille: - Partio Mauri 2.2. –6.2. 1944  johtajana kokelas Sulo Uitto - Yhteispartio Kaleva 27.3. –31.3. 1944  johtajana majuri Into Kuismanen - Partio Hyyryläinen 18.7.-17.8.1944 johtajana ylikersantti Eino Hyyryläinen
Toivo Järvinen (16.8.1921-15.5.2015).
Hän osallistui Osasto Marttinassa ainakin seuraaville partiomatkoille:
– Partio Mauri 2.2. –6.2. 1944 johtajana kokelas Sulo Uitto
– Yhteispartio Kaleva 27.3. –31.3. 1944 johtajana majuri Into Kuismanen
– Partio Hyyryläinen 18.7.-17.8.1944 johtajana ylikersantti Eino Hyyryläinen

Kaksivuotisen asevelvollisuuden Toivo järvinen suoritti sodan aikana 1.9.1941–1.9.1943 Jalkaväkirykmentissä 48:ssa. Jo syksyllä 1941 Toivo Järvisestä koulutettiin konepistoolimies. Hänen rintamakelpoisuutensa arvosteltiin kauttaaltaan hyväksi.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen Toivo Järvinen siirtyi suoraan rintamalle. Hän osallistui taisteluihin mm. Valkeasaaressa ja Rajajoella.

Päämajan alaiseen Erilliseen Pataljoona 4:än kerättiin kaukopartiointiin joukko-osastoista vapaaehtoisia, fyysisesti kovakuntoisia miehiä, jotka kestivät myös henkisesti rasittavia partiomatkoja.  Toivo Järvinen valittiin Osasto Marttinaan, joka toimi Uhtuan ja Rukajärven suunnalla.

Toivo Järvinen muisteli tehneensä useita kaukopartiomatkoja.  Sotahistoriasta löytyy tiedot kolmesta matkasta. Näistä kaksi ensimmäistä olivat erittäin vaativia talvipartioita vuonna 1944.  Kolmannessa 31 vrk kestäneessä tiedustelumatkassa partio selvitti vihollisen liikkeitä heinä-elokuussa 1944 vihollisen suurhyökkäyksen ollessa käynnissä.

Toivo Järvinen palkittiin ansioistaan kaukopartioissa ja taisteluissa Päämajan ja Rukajärven muistoristeillä (14. divisioonan muistoristi).  Hän voitti myös sotilasurheilussa useita palkintoja.  Sodan jälkeen Toivo järvinen kuului Espoon Sotaveteraaneihin.

Sodittuaan Toivo Järvinen palveli vielä rajajääkärinä 15 kuukautta heinäkuusta 1945 lokakuuhun 1946.

Toivo Järvinen harrasti useita vuosia monipuolisesti yleisurheilua. Vuonna 1946 hän voitti mm. Työväen Urheiluliiton (TUL) Etelä-Saimaan piirinmestaruuden 4 km maastojuoksussa. Niin ikään TUL:n Hämeen piirin mestaruus vuonna 1948 heltisi 400 metrin aidoissa.  Urheilusta kertyikin hänelle lukuisia palkintoja.

Toivo Järvinen työskenteli kirvesmiehenä ja puuseppänä. Hän oli rakentamassa mm. ruotsalaista kauppakorkeakoulua Hankenia ja Kulttuuritaloa Helsingissä, Espoon Olaria ja Matinkylää sekä Otaniemen kampusta Teknilliselle korkeakoululle.  Vielä 1980-luvulla Toivo Järvinen työskenteli puuseppänä MTV:n studiolla.

1960-luvun alussa Toivo Järvinen perusti vaimonsa Lainan (os. Roikonen) toiminimi Kehrä L. Järvisen, joka valmisti alihankintana solmioita ja kaulaliinoja. Sotaveteraani kiersi myös myyntimiehenä kauppaamassa näitä tuotteita, joita tilattiin ulkomaita myöten.

Toivo Järvinen asui perheineen vuonna 1966 hankkimassaan rintamamiestalossa Espoon Friisilästä kuolemaansa saakka. Talon kunnossa pidossa häntä auttoivat Nöykkiön ja Espoon Lions-klubit.

Toivo Järvinen pyöräili, käveli ja ui vielä yli 90-vuotiaana. Häntä kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat, Espoon rakentaminen sekä ravinto ja terveyden hoito. Yksityisyyttään varjeleva veteraani kertoi mielellään sotaretkistään ja näytti myös valokuvia.

Muistokirjoituksen kirjoittajat: Jussi Järvinen, veteraanin poika,

Erkki Koivisto ja Pertti Vuorela ovat veteraanin pitkäaikaisia ystäviä.