Arvoisat veteraanit, Kuopion hiippakunnan piispa, arvoisa yleisö
Keskityn tässä Rukajärvi-keskuksen esittelyssä yksistään ”neljännen aselajin” esittelyyn, mitä meillä täällä on kerrottavaa Valitustoimiston ja rintamapappien työstä.
* On asioita, joita kuunnellaan korvilla. * On asioita, joita kuunnellaan silmillä. * Ja on asioita, joita kuulee vain sydämellä, myötäelämisellä.
”Tuntemattomaksi” jääneen kirjoittajan sanoma sisältää olennaisen tiedon siitä mikä oli eräs valistustoiminnan ja pappien tärkeimmistä tehtävistä rintamalla. Tuon saman tekstin sisältö antaa vastauksen myös siihen kysymykseen, miksi yhdistyksemme on perustettu. Tehtävämme on jatkaa veteraanien itsensä käynnistämää perinnetyötä, heidän tarinoidensa tallentamista ja perinneaineiston keräystä.
Tämä on meille suuri juhlapäivä piispan vierailun vuoksi. Samalla se on muutakin, kuten tilaisuuden juonnossa kuulimme. Talvisota päättyi 75 vuotta sitten, tämä keskus täyttää tänään vuoden ja tänään arvostamamme perinnetyön todellinen mestari, esikuvamme Pentti Perttuli täyttää 99 vuotta. Häntä onnittelemme ja kiitämme koko tuota sodan käynyttä sukupolvea uhrauksistaan, joka nosti työllään, sotakorvaukset maksettuaan maamme vapaana kansakuntana ja ilman ulkopuolisten apua syvästä rotkosta ja sen jälkeen ennen näkemättömään vaurauteen.
Rintamaveteraanien itsensä mielestä sodassa taistelujen keskellä esille nousee ns. levossa ollessa, jota sitäkin sodassa oli, harmiton huumori, leikinlasku, ajanviete, erilaiset urheilukilpailut ja kotirintaman tavoin puhdetöitten tekeminen. Isäni, jo 99-vuotiaan veteraanin mielestä oman joukkueen jäsenten jatkuvasti uusiutuvat kaskut olivat se suola, minkä varassa päivästä toiseen elettiin, aseveljiä tukien ja henkistä vointia parantaen. Heistä tuli vuosien mittaisen yhdessä olon jälkeen Paavo Lonkilan sanoja lainaten enemmän kuin veljiä, he ovat aseveljiä.
Valistustoimistoa Rukajärvellä johti moniosaaja Matti Viherjuuri, jonka johdolla laajaa kulttuurityötä tehtiin. Valistustoimistossa työskenteli 200 sotilasta ja esiintyjää. Rukajärvellä toimi teatteri, Korven Radio, ilmestyi rintamalehti Korven Kaiku. Siellä toimi useita kuoroja, orkestereita. Valistustoimiston urheilukilpailut kaikissa lajeissa olivat suosittuja.
Valistustoimisto organisoi laajan tuotantotoiminnan ja asevelitalojen rakentamisen, siellä toimi saha ja kaksi voimalaitosta:
12.3.43. Asevelityö. Esikuntapäällikkö hyväksynyt Iisalmen aseveljet ry:n anomuksen asevelitalon rakentamisesta sotaleski Kirsti Palmille. Työn on KTR 18:n komentaja antanut III/KTR 18:lle.
8.6.43. Asevelitalot. Sotkamon aseveliyhdistys ry:n anomus rakennuksesta sotaleski Hilda Hakkaraiselle lähetettiin hyväksyttynä III/JR 31:een.
Oheisessa videokoosteessa on kuva Pielavedentien varressa olevasta 8.3.1943 kaatuneen ja kadonneen JR 31:n sotilaan Pekka Kaikkosen perheelle rakennetusta asevelitalosta.
Valistustoimisto oli organisoimassa varsin mittavaa tuotantotoimintaa. Rintamajoukot, valmistivat sotapäiväkirjan mukaan 17642 kirvesvartta ja 1070 sahanpääpuita (ks. 22.2.43), valmistivat pärevasuja, lapionvarsia (ks. 2.9.43), keräsivät myytäväksi pihkaa (ks. 14.7.43) ja polttivat tervaa (ks. 16.7.43). Rintamalla toimi kaksi voimalaitosta ja saha.
Rukajärvi-keskuksissa on esillä Rukajärven taidetta. Rukajärvellä palveli useita erittäin taitavia taidemaalareita. Iisalmelaiset patterin päälliköstä Erkki Matilaisesta tuli komentaja Raappanan luottotaiteilija. Raappana valitsi hänen työnsä tietojeni mukaan kaikkiin arvopaikkoihin mm. Marskin majalle ja urheilukilpailujen palkinnoksi. Rukajärven hiihtomestaruuskilpailuista muodostui Jatkosodassa samalla SM-kilpailut. Kultamitalisti Teuvo Laukkanen voitti jokainen vuosi mestaruudet ja vuonna 1943 hänelle luovutettiin palkinnoksi Erkki Matilaisen teos ”Partio”.
Kalle Halonen, Erkki Matilainen ja Martti Sonkamo – ylä-savolaiset taidemaalarit – edustivat suunnan parhaimmistoa. Olemme koonneet näiden taideteosten valokuvia ja järjestäneet valokuvanäyttelyjä ja kuten kerroin, jokaiseen näistä teoksista liittyy upea tarina. Rukajärven veteraani Bo Bjurström voitti valtakunnallisen puhdetyökilpailun.
Valistustoimiston kautta ohjattiin osa edellä mainittujen taideteosten tuotosta kaatuneitten aseveljien perheiden elantoon.
Rukajärven suunnan veteraanien perinnetyö käynnistyi varsinaisesti vasta komentaja Erkki Raappanan (2.6.1893 – 14.9.1962) kuoleman jälkeen. Lieksan keskustaan 5.6.1966 pystytetty taiteilija Häiväojan Jotos-veistos oli veteraanien ensimmäinen yhteinen ponnistus. Tuon jälkeen veteraanitoimikuntien nimissä parin vuoden välein veteraanit kokoontuivat Lieksan jälkeen vuoroin, Kajaanissa, Iisalmessa, Kuhmossa, Sotkamossa ja Nurmeksessa v. 1986 he päättivät käynnistää historiateoksen kirjoitustyön. Tuo työ kesti vuoteen 1993 asti, jolloin he olivat haastatelleet 640 veteraania, kirjoitettuna tekstinä siitä paisui 10.000 sivun aarre, josta perinnetyöstä Rukajärven suunta sodan jälkeen erityisesti tunnetaan. Se on ylivoimainen Suomen ennätys alallaan.
Rukajärven suunta muodostui Jatkosodassa hyvin muista poikkeavaksi erämaasodan rintalohkoksi. Osin se johtui siitä, että sotaa käytiin kaukana kotimaasta yhden – peräti 230 km pitkän ja vaarallisen huoltotien varassa.
Näiden miesten ja naisten tarinat kootaan 19.9.2009 perustamamme yhdistyksen arkistoon ja asetetaan esille avattuihin Iisalmen ja Lieksan Rukajärvi-keskuksiin. Jokaiseen esineeseen ja jokaiseen valokuvaan liittyy elävä tarina. Pyrimme tuomaan keräämäämme aineistoa esille uusin konstein, uusin välinein ja samalla pyrimme auttamaan jokaista tietoa janoavaa suku- ja historiantutkijaa.
Mitä arkistomme tällä hetkellä sisältää:
– Em. 10.000 sivua veteraanihaastatteluja, jota työtä olemme jatkaneet, nyt koossa on n. 20.000 sivua
– Valokuvia koossa on yli 10.000
– Veteraanien ääninauhoja on n. 800 veteraanin osalta
– Videohaastatteluja olemme tehneet jatkuvasti ja nyt näitä on koossa n. 160 veteraanin osalta.
– Olemme koonneet erilaisia muistoesineitä, puhdetyöesineitä suuren määrän.
– Meillä on reilut 300 valokuvaa Rukajärven taideteoksista. Kaikki aineisto digitaalisessa muodossa.
Jäseniä yhdistyksessämme on 152. Olemme avanneet Rukajärvi-keskukset pelkästään siitä syystä, että uskomme näiden keskusten avulla onnistuvamme entistäkin paremmin perinneaineiston keräystyössä. Samalla toivomme Rukajärven tien ja Rukajärvi-keskusten piristävän koko Pielisen-Karjalan, Kainuun ja Ylä-Savon matkailua ja elinkeinotoimintaa.
Rukajärvellä havaittiin vapaa-ajan toiminnan merkitys. Veteraanityö koukuttaa samalla tavoin kuin sota aikalaisiaan, eniten veteraaneja. Siksi siitä puhutaan vuosien, vuosikymmenten ja varmaankin vielä vuosisatojenkin jälkeen.
Hengellinen toiminta rintamalla loi uskoa, jonka turvin sotilaat saattoivat säilyttää mielenterveytensä, toimintakykynsä ja saattoivat palata sodan jälkeen rintamalta kovia kokeneena rakentamaan maataan. Valistunut sodanjohto tajusi laajan kulttuuritarjonnan merkityksen, jossa hengellinen työ oli kärjessä ja jota vaativaa tehtävää vaikeissa oloissa papisto rintamalla suoritti. Rintamapappien tehtäväksi jäi kaikkein raskain tehtävä, kaatuneitten aseveljien lohduttaminen ja suruviestin toimittaminen kaatuneitten omaisille.
Todellista onnea ei saavuteta mielihyvän tavoittelulla, vaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle. Helen Keller.
Olkoon nämä vaikuttavat sanat ohjeena myös yhdistyksemme tulevassa toiminnassa.
Päätän esittelyni toivottaakseni Teidät vielä tervetulleeksi Rukajärvi-keskukseen.
Esitykseen liittyy Yhdistyksen sivulla julkaistu videokooste; ”Neljäs aselaji, valistustoimiston ja papiston työ valokuvin Rukajärven suunnalla.” Sen voi nähdä Täältä.