Tenho Tikkanen seminaariavaus 11.3.2018 – Raappanan ritari, Pentti Perttuli -muistoseminaari

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry

Pentti Perttulin Jotos -seminaari, Iisalmen Rukajärvi-keskus 11.3.2018:

Pentti Perttulin omakuvapostimerkki

Tenho Tikkanen: Seminaarin avaus

Arvoisat veteraanit, hyvä seminaariyleisö. Tervetuloa tähän tilaisuuteen

Koska tämä tilaisuus on ensimmäinen Pentti Perttulin nimeä kantava muistoseminaari, vietämme hiljaisen hetken Rukajärven veteraani Pentti Perttulin muistolle.

Rukajärven veteraani Pentti Perttuli täyttäisi ylihuomenna, Talvisodan päättymisen 78-vuotispäivänä eli 13.3.2018, peräti 102 vuotta.  Pentti Perttuli kuoli 23.5.2017. Hetki, jolloin saimme tiedon Rukajärven perinnetyön mestarin kuolemasta, jää mieliimme pysyvästi.

Pentti Perttuli oli nimetty vuonna 2004 Lieksan Rajakillan toimesta vuoden rajahenkilöksi. Hän saapui vastaanottamaan huomionosoitusta ja samalla hän halusi Lieksan matkallaan vierailla myös Kivipuron rajavartioasemalla. Mainittakoon, että hänet oli jo 1972 nimetty tuon rajavartioaseman kummiksi ja vuonna 1977 Rajavartiolaitos oli nimennyt hänet kunniarajajääkäriksi. Kivipurolle hän meni Lieksan Rajakillan silloisen puheenjohtajan, rajakapteeni Tauno Oksasen kanssa. Matkan aikana Perttuli oli todennut, että tämä ainoa Rukajärven suunnan joukkojen sodanaikainen huoltotie tulisi nimetä Rukajärven tieksi. Kuultuani Perttulin mielipiteen ehdotin aloitteen tekemistä Rukajärven tien nimeämiseksi. Nimeäminen tapahtui 2.11.2011 Jukolan Motissa pidetyssä kansalaisjuhlassa. Itselläni oli tuossa vaiheessa mielessä hieman toisen sisältöinen Rukajärven tietä koskeva ehdotus, mikä oli tullut ajankohtaiseksi siitä syystä, että pystytimme tuolloin kaikkiaan 14 opastetta nykyisen Rukajärven tien varrelle ja myös valtakunnan rajalle Lieksan ja Kuhmon alueella.

Edellä esittämäni on taustaa sille, mitä kerron seuraavaksi. Palaan kevään 2017 tapahtumiin Rukajärven tiellä. Yhdistyksemme oli valmistautumassa Rukajärven tien Änäkäisen kohteen Salpaetuaseman kunnostustalkoisiin. Ajelin aamulla pakettiautollani Rukajärven tietä myöten talkoopaikalle ja olin juuri saapumassa Pankajärvelle paikkaan, mihin Pentti Perttuli tuli joukkoineen 27.6.1941 juuri ennen Jatkosodan alkamista. Pentti Perttulin poika Tapio soitti minulle kertoen isän nukkuneen pois aamuvarhaisella. Hätkähdyttävä tieto pysäytti ajankulun ja autolla ajon toviksi. Puhuin puhelun loppuun Pankajärven koulun kohdalla. Koulun, jossa Perttulin joukko-osaston Kev.Os 2:n esikunta majoittui v. 1941. Miten ihmeessä tieto Perttulin kuolemasta saavutti yhdistyksemme talkoomiehet Rukajärven tiellä juuri, kun he olivat aloittamassa maamme ainoan auktorisoidun Jatkosodan taistelutien, Rukajärven tien Änäkäisen kohteen kunnostamista ja miten tuo soitto tuli juuri siihen paikkaan, missä Pentti Perttuli valmistautui 76 vuotta aikaisemmin vastaanottamaan sodanaikaisia vaativia tehtäviä. Totean, että myös isäni oli tuossa samassa joukko-osastossa.

Rukajärven tien talkooporukka. Hiljainen hetki Pentti Perttulin muistolle. Kuva Tenho Tikkanen

Meistä varmaan kaikilla on Pentti Perttulista muistissa henkilökohtaisia muistoja. Muistissamme on hänen kanssaan käymiämme keskusteluja. Mieliimme palautuvat hänen perusteelliset esitelmänsä eri tilaisuuksissa ja silmiimme piirtyy hänen laatimansa partiokertomukset ja sotapäiväkirjat, joita hän oli kuvittanut väripiirroksin. Hänen laatimansa sotapäiväkirjat ja muistiinpanot ovat todellisia taideteoksia. Yhteisissä tapaamisissa huokui hänestä hienostunut käytös, sielun sivistys. Siitä käytöksestä oli tipotiessään kerskailu, kieroilu ja väärinpeluu, mitkä edeltävät vakavia ihmisten välisiä selkkauksia. Perttuli ymmärsi, että meillä pitää olla oikea tieto sodista. Keskustelimme tästä aihepiiristä, siis sotahistoriatiedon keräystyöstä hänen kanssaan. Perttulilla oli hyvin selkeä näkemys siitä, että sodat ihmisten ja valtakuntien välillä pitää voida välttää.

Sodassa Perttuli haavoittui useita kertoja säilyttäen kuitenkin henkensä. Terveytensä puolesta hän joutui kuitenkin todelliseen vaaraan sodan jälkeen perinnetyössä, missä hän joutui ikävästi kohdelluksi toisin ajattelevien taholta. Itse hän oli suoraselkäinen mies, jota kunnioittivat kaikki alaiset, niin sodassa kuin siviilissä. On suuri kunnia ja etuoikeus, kun on saanut tuntea tällaisen suoraselkäisen johtajan ja esikuvan.

Tämä Pentti Perttulin nimeä kantava seminaari on jo toinen. Viime vuonna valitsimme aiheeksi: ”Pentti Perttuli erämaasodan johtajana ja ”Rukajärven tie -elokuvan taisteluissa.” Nyt aiheeksi olemme valinneet erämaasotaan keskeisimmin liittyvät yleiset teemat eli ”Kenttävartiot ja niihin liittyvät taistelut”, joista Pentti Perttuli puhui eniten”.

Yhdistyksemme on tehnyt paljon työtä veteraanien sotahistoriatietojen kokoamiseksi. Pentti Perttuli oli tämän alan uranuurtaja ja ellei hän olisi toiminnassaan nostanut esille erämaasodan olemusta esitelmissään ja käytännön työssään, tuskinpa ”Kenttävartiopuolustusjärjestelmästä” ja erämaasodasta puhuttaisiin yhtä perusteellisesti. Tätä kuvannee sekin, että toimiessaan Suomen Marsalkka Mannerheimin Majan hallituksessa ja yhdistyksen perinnetoimikunnassa, hänen aloitteestaan ja toimestaan perustettiin Lopella sijaitsevan Marskin Majan yhteyteen Kenttävartiomuseo Sisu jo vuonna 1992. Arvokkaimmalle paikalle, mihin sen voi ajatella sijoitettavaksi. Minulla oli tilaisuus tutustua perusteellisesti tuohon museoon muutama vuosi sitten, kun tehtäväkseni annettiin museon valokuvanäyttelyn entisöiminen.

Miksi Pentti Perttuli – Perttulin Jotos -seminaari järjestetään? Monestakin syystä. Pentti Perttulia voidaan pitää sotahistoriatietojen keräyksen ja säilyttämisen hyväksi tehdyn työn ylivoimaisena ykkösenä maassamme. Hän oli Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan jäsen ja hän on historiikkitoimikunnan työtä jatkavan yhdistyksemme perustajajäsen.

Tulevana vuonna keskitymme Pentti Perttulin sotien jälkeiseen perinnetyöhön. Hän vertasi työtään vuosisatoja sitten vallinneeseen toimintatapaan, jolloin sotajoukkojen mukana kulki taidemaalareita tallentaen taistelukuvauksia maalauksiinsa. Täten kuvaukset tallentuivat myöhemmille sukupolville. Maassamme käydyistä sodista tällaisia kuvauksia on kovin vähän. Niistä voidaan mainita esimerkkinä Vänrikki Stoolin tarinat. Koska aikaisemmin perinnetieto tapahtumista säilyi kovin heikosti, Perttulin mielestä oli erityisen tarpeellista kerätä ja tallentaa sotakokemukset ihmisilta, jotka ovat ne omakohtaisesti kokeneet.

Me muistamme Pentti Perttulin perusteelliset luennot järjestämissämme luentotilaisuuksissa. Viimeisen kerran hän osallistui Lappajärvellä v. 2012 järjestettyyn tilaisuuteemme. Siellä hänen kanssaan päätettiin Raappanan nyrkki Kevytosasto 2:n joukko-osastohistoriateoksen kirjoittamistyöhön ryhtymisestä. Teos syntyikin pikavauhtia ja se julkaistiin 4.9.2014 Kiuruvedellä pidetyssä kansalaisjuhlassa, minkä jälkeen ajoimme höyryjunalla Lieksan Kansalaisjuhlaan 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä.

Vuosikokouksessaan 30.9.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys päätti seuraavaa:

Rukajärven suunnan historiayhdistys tulee järjestämään suunnan komentajan kenraali E.J. Raappanan (2.6.), kenraali Ermei Kannisen (19.10.) ja maanviljelysneuvos Pentti Perttulin (13.3.) syntymäpäivien läheisyydessä seminaarityyppisen tilaisuuden vuorovuosin Iisalmen ja Lieksan Rukajärvi-keskuksissa.

Perttulin Jotos-seminaari olikin vuosikokouksen päättämistä tapahtumista ensimmäinen, minkä vuoksi halusimme juhlistaa tätäkin tilaisuutta mahdollisuudella aloittaa juhlaseminaari Rukajärven menulla. Kiitämme keittiöhenkilökuntaa maittavasta ruuasta. Täällä osataan valmistaa Rukajärvi-menu. Kiitos myös vielä tässä yhteydessä viimevuotisesta kattauksesta ”Marskin pöydässä.”

Seuraavaksi luovutan puheenvuoron Antti Haapalaiselle. Hän ja aisapari Reijo Pulkkinen ovat tehneet valtavan työn ja selvittäneet lähes koko kenttävartiolinjan Rukajärven suunnalla. Kuulemme siitä uunituoreen selvityksen – roppakaupalla uutta tietoa.

– ”Matka Rukajärven suunnan kenttävartioihin Historia – Nykyaika” on kattava selvitys erämaasodan kenttävartioista. Esitelmä perustuu kuopiolaisen Antti Haapalaisen ja iisalmelaisen Reijo Pulkkisen mittavaan selvitystyöhön.

Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen. Peinnetyötä parhaimmillaan.

sekä muut esitelmät:

– Sotahistorioitsija Tauno Oksanen luento: Taisteluista kenttävartioissa ja Jari Kärkkäisen luento keskittyy Joen kenttävartiota koskeviin tutkimuksiin.

Tauno Oksanen vuoden 2016 Rajahenkilö
Rukajärven ystävien vierailu 3.7.2016 Rukajärvi-keskus. Jari Kärkkäinen järjesti tämän vierailun ja laati ohjelman. Esittelyvuorossa Repola Seuran puheenjohtaja Pertti Rannikko.