Torstai toivoa täynnä –Tasan 80 vuotta sitten ensimmäiset Rukajärven suunnan veteraanit saivat passin käteensä. Alkoi viimeinen kävelymatka – kotiin. Monet heistä olivat matkanneet juuri Lieksan aseman kautta.

Työt tältä syksyltä valmistuvat. Viimeinen ikkuna on paikallaan. Kellaria vaurioittaneet puut saatiin kaadettua. Sisällä riittää vielä töitä. Marskin ritari Ilmari Juutilaisen huone on vuorossa. Kuva Juha Lavonen.
Kolmen Rukajärvi-keskuksen ja Rukajärven tien avulla – tulosta syntyy
Yhdistys on onnistunut sotahistoriatyössään erinomaisen hyvin. Taival on ollut kivikkoinen. Missään vaiheessa ei ole voinut luottaa tyhjiin lupauksiin. Onnistuminen on ollut veteraaneissa, heidän tavassaan toimia, kaveria ei jätetä. Se työ on kantanut yli maakuntien rajan.
Taistelu nimen käytöstä, siitä se syyttely alkoi. Veteraanit eivät siitä välittäneet, vaan tukivat ajatusta itsenäisestä ajattelusta ja omiin voimiin turvaamisesta. Sen toimintalinjan mukaisesti on edetty.
Tulokset kertovat, että olemme koonneet maan laajimman sotahistoria-aineiston ja olemme perustaneet vihdoin Rukajärvi-keskukset kaikkiin niihin maakuntiin mistä Rukajärven suunnan miehet olivat kotoisin.
Oikea sotahistoriatyö omiin käsiin ja talkootyöhön nojaava toimintamalli on ollut se tapa millä toteutettiin ensin maan ainoa auktorisoitu Jatkosodan taistelutie Rukajärven tie kohteineen (2011), Jukolan Motti -pirtti (2014), taisteluhaudan rakentaminen Salpaetuasemaan (2017), Lieksan asemamakasiinin kunnostus, sen näyttelyitten pystyttäminen jo v. 2014 ja nyt viimeksi 2.6.2024 Lieksan aseman hankinta ja kunnostaminen.
Viimeinen ikkuna paikallaan tältä syksyltä
Lieksassa syksyn töiden uurastus on saatu päätökseen, ja se on todellinen yhteisön voitto. Lieksan asemanseutu on saatu kunnostettua ennen talven tuloa, ja maksutkin on saatu hoidettua – kiitos kaikille niin suoranaista rahallista tukea ja kuin myös lainanantajille! Toivomme, että pystymme maksamaan velat takaisin sovitussa ajassa.

Tästä se urakka alkoi 3.8.2024 ja nyt se on saatu tältä syksyltä valmiiksi. Viimeinen ikkuna on paikallaan. Kuva Juha Lavonen.
Lieksan rautatieasema on nyt avattu yleisölle odotustilaksi, juuri siihen käyttöön, johon se alun perin rakennettiin vuonna 1909. Tämä historiallinen paikka tarjoaa nykyisin palvelut, jotka ovat Suomen huippuluokkaa – ja kaikki tämä on toteutettu talkootyöllä! Yli 150 vapaaehtoista on antanut yhteensä yli 6000 tuntia aikaansa ja osaamistaan tämän hankkeen eteen. Kiitämme erityisesti Juha Lavosta, Tatu Poimalaa, Sari Myllystä sekä Riverian opiskelijoita ja Lieksan Tukipisteen henkilökuntaa. Näyttelyt ovat pääosin kahden henkilön, sisarusten Jatta Kettusen ja Ritva Kilpeläisen käsialaa.
Tämän talkootyön sivutuotteena syntyi ”Kulttuurikeskiviikko”-tapahtumasarja, joka tuo esille Lieksan aseman kulttuuria ja historiaa uudella tavalla. Ensimmäinen konsertti myytiin hetkessä loppuun, ja tapahtuma on otettu vastaan innolla! Sivutyönä syntyneestä ajatuksesta muodostunee keskeisin toimintatapa.
Ja se mitä kohden olemme menossa – muistamme mitä veteraanisukupolvi todella teki
Tavoitteet toiminnallemme ovat olleet täysin selvät. Ne paalutettiin jo ennen yhdistyksemme perustamista. Veteraanit Kanninen ja Perttuli puhuivat julkisesti ensin; ”Kaikki alkoi Kajaanista” (6.9.2008), sitten me muut. Sotahistoriatyössä ehkä tuottavin investointi on ollut Rukajärvi-keskusten perustaminen. Aineistoa on tulossa vielä veteraanien jälkeenkin. Lieksan Rukajärvi-keskukseen on luvassa merkittävää aineistoa, siitä uutisoimme pian.

Hannele Lehtinen toimi Laitilassa sairaalapastorin tehtävässä ja vieraili usein Pentti Perttulin luonna Onnelan hoitolaitoksessa. Siitä lähtien Hannele on sytyttänyt kynttilän arvostamansa veteraanin haudalle Säkylässä. Pentti Perttulin sotilaspassin mukaan hänet vapautettiin palveluksesta 14.11.44. Kuva tänään 14.11.2024, Timo Ristimäki.
Tulevaisuutemme näyttää valoisalta. Siksi katseen pitää olla terävästi suunnattu eteenpäin. Julkaisemme vielä kertaalleen Lieksaa koskevat juuri nyt käynnissä olevat hankesuunnitelmat:
Rukapirtin hankesuunnitelmaan pääsette tutustumaan TÄÄLTÄ:
Lieksan rautatieaseman hankesuunnitelma löytyy TÄÄLTÄ: Lieksan aseman piirustukset TÄÄLTÄ:
Ja Lieksan aseman puistosuunnitelman näkee TÄÄLTÄ:

Välillä käytettiin nosturia ja välillä on oltu polvien varassa. Yläkuvassa Juha Lavonen ja alla Tatu Poimala kaikkein eniten talkootehtävissä olleet työnsankarit. Kuva TT.

Lipputankokin on pesty ja vahattu, Tero Kiiskinen ja Rauni Kivinen. Kuva alla TT.

Niin ja näyttelyt pystytetty siinä sivussa. (Vas.) Kyllikki Vänskä, Tuulikki Bjurström, Ritva Kilpeläinen, Ilma Vihonen, Jatta Kettunen ja Ritva Malinen. Kuva alla TT.

Ja juhlat ja avajaiset vietetty 5.9.2024 – 80 vuotta Jatkosodan aselevosta.

Kuva alla: Kansanedustaja Markku Eestilä vihki ensin Lieksan rautatieaseman käyttöön ja Lieksan kirkossa hän piti juhlapuheen valtakunnallisessa kansalaisjuhlassa 80 vuotta aselevosta. Eestilä otti voimakkaasti kantaa laajemmin niin Itä-Suomen puolesta ja kertoi vaikuttuneensa sotahistoriahankkeestamme: ”Tässä asiassa valtiovallan ja myös kansanedustajien on syytä herätä.” Kuva Ari Komulainen. Kuva Ari Komulainen


Aseman ekumeeninen vihiminen Kiuruveden kirkkoherra Kimmo Kivelä (yllä) ja Lieksan ortodosisen seurakunnan pastori Marko Mäkinen suorittivat aseman hengellisen siunaamisen ja tietenkin lopuksi työn tarkastaminen itsensä veteraanin Hannes Tuovisen toimesta. Kuva Ari Komulainen.


On turha kuvitella, että tämä työ on pelkkää leikkimistä ihmisten tunteilla. Minua hiukan kiusaa ajatus, että olemme kerjäämässä varoja ja pyytämässä talkooapua jatkuvasti. Mutta kun yhteiskunta ei ole meidän hakemuksiimme näyttänyt vihreää valoa, on talkoolaisten apuun turvaaminen ainut keino saavuttaa koko yhteiskuntaa hyödyttävää tulosta. Siinä työssä olemme yhdessä onnistuneet.
Totta kai me tarvitsemme kaiken saatavissa olevan rahallisenkin tuen
Jokainen tietää, että rahalahjoitukset käytetään taiten ja säästäväisesti. Siksikin toivomme, että nyt kun Lieksassa on osoitettu talkootyön voima, onnistuisimmeko edes sillä herättämään yhteiskunnan päätöksentekijät.
Toimintaamme tarvittavia varoja haetaan koko ajan, emme masennu, vaikka emme tähän mennessä ole tältä osin onnistuneet. Siksi olemme kääntyneet kansalaisten puoleen ja vetoamme ja kysymmekin: löytyisikö esimerkiksi veteraanien jälkeläisistä halua osallistua hankkeen tukemiseen pienellä lahjoituksella? Jos jokainen Rukajärven suunnan sotilaan jälkeläinen lahjoittaisi 10 €, voisimme kattaa sekä Rukapirtin että Lieksan aseman kunnostukset. Kaikki muutkin voivat tukea työtämme. Meidän hallinnolliset toimet ovat järjestyksessä. Julkinen rahankeräystili löytyy nettijulkaisuistamme: FI02 5723 0220 2696 12, OKOYFIHH. Luvan numero on RA/2021/707. TÄÄLTÄ:
Samoin RSHYry jäsenyydet auttaisivat meitä merkittävästi. Yhdistyksen jäseneksi pääsee linkin kautta ja jäsenmaksu tulee varmasti takaisin ja sen kautta hyötyvät kaikki muut. Panostus ohjautuu suoraan Itä-Suomen kulttuurin ja kansantalouden hyväksi. Jäsenyydestä on myös etua meille kaikille. Jäsenhakemus löytyy linkin takaa TÄÄLTÄ:
Kiitämme sydämellisesti tuestanne ja ajatuksistanne, joiden avulla voimme yhdessä rakentaa veteraanien perintöä ja pitää yllä heidän peräänantamatonta henkeään: veljeä ei jätetä. Laitetaan sana kiertämään. Tavataan Rukajärvi-keskuksissa. Sieltä voi hankkia myös tuotteita. Yksi arvokkaimmista Jotos muistomerkin pienoismalli. Sen historiaan voi perehtyä TÄÄLTÄ:.

Vanhan sanonan mukaan: Armeija marssii vatsallaan. Niin myös 5.9.2024 juhlayleisö, sen ruokki Koivurinteen Erän talkooporukka, Meeri Kauppinen, Merja Katajsalo, Tuula Rötsä ja Liisa Kiisinen. Talkoomitali ripustettiin kaulaan vielä siinä vaiheessa kun he olivat kauhan varressa. Kuva Reino Heikkinen.
Ja Tapani Laaksomiehen höyryjuna on ainut puuta käyttävä höyryjuna Euroopassa. Sillä ajettiin vuoden 2014 juhlaan ja sillä ajettiin nyt. Lieksassa on vietetty maamme ainoat valtakunnalliset juhlat sen kunniaksi minkä päivän veteraanit itse halusivat muistaa. Nyt jo kahteen kertaan. Lieksa on oikeasti ”Matkailijan paratiisi”, jos me haluamme sen käyttää oikein keinoin kansakuntamme hyväksi.
Ystävällisin terveisin,
Tenho Tikkanen
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry, perustajajäsen ja puheenjohtaja