Kenraali Ermei Kannisen muistoseminaarissa yleisöä kiinnosti Pekka Visurin luento niin, että esitelmälle varattu aika ylittyi puolella. Tohtori antoikin luentonsa päätteeksi heti tunnustusta niin yleisölleen kuin myös Rukajärven suunnan historiayhdistykselle.
Torhtori Pekka Visuri, kuva Lieksan Rukajärvi-keskus 25.5.2024.
Seminaarin avasi yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen, joka avauspuheessaan käsitteli yhdistyksen uusinta hanketta Lieksan rautatieaseman peruskorjausta talkootyötä. Satumainen toteutus, mistä olemme kovin kiitollisia suurelle joukolle talkoolaisia. Talkootunteja on kertynyt elokuun alusta lukien n. 5.500 ja talkoolaisia on ollut yli 150 henkeä. Esitämme mitä parhaimmat kiitoksemme kaikille talkoolaisille. Tukea olemme saaneet mittavan työn lisäksi myötätuntoisten julkisten viestien muodossa ja olemme saaneet myös rahallista tukea. Keskusten kävijämäärissä on selvää lisäystä. Kaikki tämä lämmittää mieltämme, mutta työ jatkuu, työtä on ollut niin paljon, että suuri määrä tärkeitä tehtäviä on jäänyt tekemättä, aika ei kerta kaikkiaan ole riittänyt kaikkeen, totesi Tikkanen.
Kiuruveden kaupungin tervehdyksen seminaariin toi Kiuruveden kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Matti Lappalainen. Lappalainen esitti kiitoksensa Rukajärven suunnan historiayhdistykselle yhdistyksen vireästä toiminnasta ja myös siitä, että Rukajärvi-keskus on perustettu juuri Kiuruvedelle. Lappalainen onnitteli nyt 15 vuotta täyttävää yhdistystä.
Matti Lappalainen – Kiuruveden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja.
Avatessaan seminaarin Tikkanen luovutti talkoomitalin tohtori Visurille, Kiuruveden kaupungin valtuutettu Matti Lappalaiselle, Taito Kainulaiselle ja Raimo Jokisalmelle sekä seminaarin videokuvauksen suorittaneelle Antero Huttuselle. Tikkanen kertoi, että samalla tämä seminaari on yhdistyksen 15-vuotisjuhalseminaari.
Esitelmänsä aluksi tohtori Visuri kertoi luentonsa aluksi, että hänelle tämä seminaariesitelmä on mieluisa siitäkin syystä, että kenraali Ermei Kanninen oli aikanaan hänen läheinen työkaverinsa.
Visurin esitelmän aiheena oli 80 vuotta ratkaisun vuodesta 1944: selviytyminen maailmansodasta. Tälläkään kertaa tohtori ei suostunut arvailemaan eikä spekuloimaan. Se on turhaa, kaikki me teemme virheitä ja tutkijan tehtävänä on selvittää mitä oikein tapahtui.
Visurin luento nauhoitettiin ja sitä voi tarvittaessa päästä katsomaan Kiuruveden Rukajärvi-keskuksessa, jonne esitelmän nauhoite toimitetaan.
Kiuruvedellä osallistujamäärää rajoitti samana päivänä alkanut hirven metsästys. Siksipä olikin yllätys, kun väkeä tuli niin, että Rukajärvi-keskuksen saliin piti kantaa lisäpenkkejä moneen otteeseen, ja mikä parasta kuulijoiden joukossa oli huomattava määrä myös naispuolisia kuulijoita.
Seminaarin musiikkiesityksistä vastasivat jälleen tuttu pari, Taito Kainulainen ja Raimo Jokisalmi.
Muistoksi tilaisuudesta yhdistys luovutti talkoomitalin, mikä on luovutettu kaikille Lieksan Rukajärvi-keskuksen talkoomiehille. Talkoomitalin on valmistanut Kellopuoti. Mitalin on suunnitellut Lieksasta kotoisin oleva taiteilija Hannu Hyppönen.
Seminaarin toisella puoliskolla katsottiin ensikertaa veteraanien Ermei Kanninen ja Pentti Perttuli puheet, jotka he pitivät Kajaanissa 6.9.2008. Puheissa oli kysymys Rukajärven suunnan sotahistoriatyön tulevaisuudesta, historiatyön jatkamisesta, mikä lopulta käynnistikin sitten Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustamisen.
Tilaisuuden toisen luennon aiheena oli Rukajärvi-keskusten tulevaisuus vuoden 2024 jälkeen. Siitä aiheesta luennoi yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen. Luentonsa aluksi Tikkanen selvitti seminaarissa katsotun veteraanien nauhoitteiden historiatietoa. Tikkanen kertoi valmistautuneensa seminaariesitelmään kirjallisella esityksellään, minkä tekemisessä hän käytti ”Herra Tekoälyn” apua. ”Tekoäly” näyttää antavan meille lisätehtäviä, jonkun ne on tehtävä ja millä resursseilla. Erinomaisia ideoita, mutta mistä löytyy ne lisäresurssit? Se on tuhannen taalan kysymys, päätteli Tikkanen.
Tähän saakka olemme selviytyneet pelkän talkootyön varassa. Siinä työssä olemme onnistuneet. Historiikkitoimikunta keräsi maan laajimmat veteraanihaastattelut vuosina 1986-1993, jolloin se päätti työnsä. Historiikkitoimikunta uudistui vuosituhannen alussa ristiriitaisissa oloissa. Yhdistyksemme perustettiin vasta 19.9.2009 veteraanien esittämän toivomuksen mukaisesti jatkamaan veteraanien työtä. Verrattaessa haastatteluaineistoa yhdistyksen 15 toimintavuotensa aikana keräämään aineistoon, se on vain 1,3 prosenttia siitä asiakokonaisuudesta, mikä nyt on saatu aikaan. Ja se keräystyö on tehty talkootyönä. Tikkasen kirjallinen esitelmä leikkimielisine ”Herra Tekoälyn lisäkysymyksiin antamine vastauksineen julkaistaan oheisena seminaarilupauksen mukaisesti ja siihen voi tutustua oheisen linkin kautta TÄÄLTÄ.
Seminaari keskittyi jälleen itse asiaan, veteraanit saivat puhua.
Lisäksi Tikkanen kertoi katsoneensa kaikki nauhoitteet, mitkä oli tehty yhdistyksen Marskin Majalla 19.9.2009 pidetystä perustavasta kokouksesta ja sitä seuraavasta vuosikokouksesta. Samoin kuin nauhoitteet 2.7.2011 Rukajärven tien vihkimisestä ja Lieksan Rukajärvi-keskuksen avaamisesta, mikä tapahtui 1.7.2013. Näitä nauhoitteita oli Tikkasen kertoman mukaan kertynyt peräti noin kymmenen tunnin verran.
Rukajärvi-keskusten toimintaa vuoden 2024 jälkeistä aikaa käsittelevän Tikkasen esitelmän kommenttipuheenvuoron piti yhdistyksen sihteeri Jari Kärkkäinen, joka totesi tekoälyn oivallusten tuovan yhdistyksen tulevaan toimintasuunnitelmaan täysin uusia ideoita. Kärkkäisen mukaan me emme kuitenkaan voi toimintaa suunnitella pelkän tekoälyn varaan, vaan yhdistyksen tulee jatkaa sotahistoria-aineiston keräystyötä entiseen tapaan, mihin juuri esim. Lieksan uusi Rukajärvi-keskusten toiminnan kehittäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia. Yhtenä lisätoimintamuotona Kärkkäinen toi esille Lieksan aseman esitelmä- ja musiikkitapahtumien järjestämisen. Erityisen kiinnostavana uutena toimintamuotona hän katsoi Lieksan rautatieaseman kauniin puiston hyödyntämisen tapahtumien järjestämisessä,
Mainittakoon, että Jari Kärkkäinen on laatinut asemapuiston puistosuunnitelman, minkä Lieksan rakennusvalvonta on jo hyväksynyt toteutettavaksi. Puistosuunnitelmaan pääset tutustumaan TÄÄLTÄ. Rukajärvi-kekuksiin kannattaa tutustua.