Seppo Räihä 6.12.2020: Suomalaisten on vaikea uskoa itsestään näin hyvää!

Kiuruvedellä juhlittiin itsenäisyyttä pienessä piirissä. Ohjelmaan kuului perinteitten mukaisesti rakotulilla nautitut jouluglögit, makkarat ja panninit.

Kivivaaran perinnepolulla kuultiin Emmi Mustosen sanoittama ja säveltämä laulu ”Papan perintö”. Esitys välitettiin netin kautta myös Lieksaan.

Tilaisuudessa puhui Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Seppo Räihä. Julkaisemme puheen oheisena.

Kivivaaraksi ristityn perinnepolun lipputankoon nostettiin Suomen lippu.

Puheenjohtaja Seppo Räihä 6.12.2020

Terveisiä Kivivaaran perinnepolulta Kiuruvedeltä tänään Suomen itsenäisyyspäivänä. Toivotan Hyvää itsenäisyyspäivää!

Mitä 103- vuotiaalle itsenäiselle maallemme kuuluu? Itsenäistyessään Suomi oli taloudellisesti Euroopan köyhimpiä. 1918 Maamme joutui taistelemaan vapaudestaan ja silloisesta yhteiskuntajärjestyksettä. Tähän liittyi jälkiselvittelyt ja influenssaepidemia. Tappiot olivat raskaat. Se jakoi suomalaisia voimakkaasti eri leireihin.

Kuitenkin jo ennen tätä oli ehditty tehdä eduskunnassa ratkaisuja, jotka antoivat suuntaa valtiolliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Suomesta tuli demokraattinen tasavalta. Talouselämää oli luvassa 8-tuntinen työpäivä ja tilattomille lupaus paremmasta tulevaisuudesta. Alku ei ollut helppoa. Kansakunta etsi tulevaisuuttaan.

Kyösti Kallio linjasi jo sodan kestäessä Nivalan kirkossa. Suomea on kehitettävä niin ettei ole valkoisia ja punaisia vaan maataan rakastavia suomalaisia. Se oli silloin rohkeaa puhetta. Varsin pian päästiin tekemään suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Torpparit saivat maata. Oppivelvollisuuslaki saatiin aikaiseksi. Kaikille oli tulevaisuudessa perussivistys tarjolla. Sen mukana mahdollisuus seurata yhteiskunnan tapahtumia ja muodostaa itse käsitys tapahtumista.

Talous oli kehittymässä. Kuitenkin talouslama ja ääriliikkeet testasivat Suomea. Yhteiskunta kesti kokeen. 1939 Suomi joutui testiin. Maailman ihmeeksi kansa ei romahtanut. Se katsoi parhaaksi puolustaa maataan ja yhteiskuntajärjestystä. Se menestyi vastoin ennakkokaavailuja. Mitkä olivat menestyksen salaisuudet? Suomalaisessa demokratiassa erilaisen näkemyksen omaavat joutuivat ja saivat yhdessä tehdä päätökset kunnallishallinnossa ja eduskunnassa. Suomen koululaitos oli antanut mahdollisuuden seurata lehdistöä ja muodostaa itse näkemyksensä. Vaurastuminen antoi tietoisuuden paremmasta tulevaisuudesta tai sen menettämisestä.

Suomalaiset tekivät ratkaisunsa. Se on Suomen kansan yhteinen ponnistus. Sanotaan suomalaisten yksimielistyneen. Se päätti yksimielisenä puolustaa mitä heillä oli. Kuitenkin monet säilyttivät oman näkemyksensä. Tämä näkyi heti sotien jälkeen eri tavoin. Korjattiin sodan vaurioita, rakennettiin, riideltiin ja lakkoiltiin, mutta yhdessä tehtiin työtä. Se koitui Suomen parhaaksi. Erilaisista näkemyksistä huolimatta saatiin lainsäädännönkin kautta uutta.

Mitä tästä kaikesta seurasi? Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on parhaita maita ja jopa maailman onnellisin maa. Suomalaisten on vaikea uskoa itsestään näin hyvää. Tosi on, ettei kaikilla mene hyvin. Huono-osaisuutta on. Meille riittää edelleenkin työtä tehdä maastamme entistä parempi.

Keskuudessamme on 6000 sotiemme veteraania ja lukuisa määrä sodan jälkeisen jälleenrakennus työhön osallistuneita. Itsenäisyyspäivänä haluan kiittää teitä työstänne maailman parhaan kotimaan rakentamisesta. Me viemme perintöänne eteenpäin

Hyvää itsenäisyyspäivää Kaikille!

Rukajärven tien Jukolan Motti -pirtin tilaisuus

Myös Jukolan Motti -pirtillä Erkki Pellikan johdolla juhlittiin itsenäisyyspäivää, lippu sielläkin vedettiin salkoon. Juhlinta Jukolan Motti -pirtillä jatkui myöhäiseen iltaan saakka. Saamme pian paikalta valokuvia, jotka julkaisemme tämän jutun yhteydessä.

Jukolan Motti -pirtin avajaiset pidettiin 30.11.2014.