Kaatuneitten muistopäivänä, toukokuun kolmantena sunnuntaina, koettiin Lieksan rautatieasemalla historiallinen hetki. Rukajärven suunnan veteraanien Latu-patsas sai lopullisen sijoituspaikkansa aseman uudessa patsaspuistossa.
Tilaisuus alkoi lipunnostolla. Kuva Kimmo Vitri
Päivä oli symbolisesti erityisen merkityksellinen. Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim määräsi Talvisodan jälkeen keväällä 1940, että toukokuun kolmatta sunnuntaita vietetään kaatuneiden sankarivainajien sekä vuoden 1918 murroskaudessa vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä. Vuodesta 1977 lähtien päivä on ollut virallinen liputuspäivä.
Patsas saapui aamun varhaisina tunteina
Pekka Väisänen saapui Lieksan rautatieasemalle jo aamulla klo 8.00 tuoden mukanaan kauan odotetun Latu-patsaan. Patsas nostettiin paikalleen jo klo 9.00 arkkitehtien Kari Palasteen ja Mikko Päällysahon laatiman pihasuunnitelman osoittamaan paikkaan.
Latupatsaan on valmistanut Sukevalta kotoisin oleva Pekka Väisänen. Patsaan paikka oli valmiiksi pohjattu ja sen kävi hyväksymässä itse rakennusvalvontapäällikkö Jorma Sarkkinen. Yhdistyksen hallituksen jäsenet Ville Puumalainen ja Pertti Mulari varmistivat, että patsas laskettiin sentilleen oikeaan kohtaan. Myöhemmin patsaan ympärille asennetaan nupukivistä reunus. Kuva Sari Myllynen.
Latu-patsaan pystyttäminen on merkittävä askel Lieksan aseman ympäristön kehittämisessä. Patsas kunnioittaa Rukajärven suunnan veteraanien sitkeyttä, yhteishenkeä ja niitä arvoja, joiden varaan maamme itsenäisyys on rakennettu.
Lipunnosto kunnioitti veteraanien muistoa
Poikkeuksellisen juhlavaksi hetken teki se, että patsaan pystyttämistä kunnioitettiin yhteisellä lipunnostolla. Paikalla ollut talkooväki pysähtyi hetkeksi muistamaan niitä miehiä ja naisia, joiden muistoa vaalitaan.
Kaatuneitten muistopäivänä järjestetty lipunnosto ja patsaan pystytys muodostivat vaikuttavan kokonaisuuden, jossa historia, talkootyö ja veteraanisukupolven perintö kohtasivat.
Lieksa halusi muistaa Latu-patsaan valmistajaa talkoomitalillla ja Raappanan kuohujuomalla mitä on saatavissa vain Lieksan Rukajärven tien kohteista, Lieksan asemalta ja Piiukan kahvilasta Nurmijärveltä. Jatta Kettunen luovutti ja kiitti kivitaiteilijaa erinomaisesta työstä veteraanityöstä. Pekka Väisäsen talkootyön arvo kokonaisuudessaan on useita satoja tunteja. Kuva Tenho Tikkanen.
Talkooporukka kokoontuneena kahvitilaisuuteen Latu-patsaan pystyttämisen jälkeen. Osa ehti poistua, eikä voinut osallistua kahvitilaisuuteen. Kuva Jatta Kettunen.
Työt jatkuvat Ilmari Juutilaisen syntymähuoneessa
Patsaan pystyttämisen jälkeen työt jatkuivat Rukajärvi-keskuksessa kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin Ilmari Juutilaisen syntymähuoneen kunnostuksella. Ville Puumalainen ja Sari Myllynen saivat lähes valmiiksi Raappa Salin merkkinäyttelyn. Näyttely on yksi maamme laajimmista.
Talkoolaiset Jatta Kettunen ja Ritva Kilpeläinen ja hänen työtoverinsa jatkoivat uutterasti iltapäivään saakka. Työ keskeytyi hetkeksi, kun Rukajärvi-keskuksessa käytiin neuvottelu Rajasotilaskotiyhdistyksen edustajien kanssa tulevan toiminnan kehittämisestä.
Lieksan kaupungin johto tutustui patsaspuistoon
Aseman patsaspuistoon tutustuivat päivän aikana myös Lieksan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Karhinen ja hänen puolisonsa Juha Karhinen. He saapuivat suoraan Lieksan kirkossa järjestetetystä kaatuneitten muistotilaisuudesta, mihin liittyi lipunnosto. Kuva Tenho Tikkanen.
Juha Karhinen toimi aikanaan Lieksan rajavartioston komentajana ja on ollut mukana Rukajärven suunnan historiayhdistyksen aiemmissa merkittävissä talkootöissä jo vuosien ajan. Hän osallistui Jukolan Motti -pirtin rakennustalkoisiin vuonna 2014 sekä Änäkäisen Salpa-aseman talkootöihin vuonna 2017.
Pitkän työpäivän päätteeksi tuli mieluisa vieras
Höyryjunayrittäjä Tapani Laaksomies, jonka kanssa suunnittelimme tulevana kesänä kansainvälisille markkinoille suunnattua markkinointia Nurmes – Lieksa – Joensuu välille. Matkailuvaltti olisi ollut se, että Tapanilla olisi ollut tavoitelluin junamatka tarjolla – ainoa puita käyttävä juna maailmassa. Tapani korjasi esitystäni, että ainoa Euroopassa.
Markkinat olisivat avoimet ja pienellä satsauksella, mutta valitettavasti Tapani luopui, tuen puutteen vuoksi. Meidän on nyt tultava toimeen ilman Tapanin apua, mutta tärkeintä on se, että Tapani tukee meitä yhä neuvoillaan ja kokemuksellaan.
Muistamme yhteiset höyryjunamatkat Kiuruvedeltä Lieksaan – kaikkiaan kolme kertaa ja lisäksi puolenkymmentä matkaa Nurmeksesta Lieksaan yhteistyössä. Erikoista tässä on se, että järjestimme ensimmäisen valtakunnallisen juhlan aselevon kunniaksi 4.-5.9.2014 juuri sen päivän kunniaksi mitä veteraanit itse halusivat muistaa viime sodista (linkki tapahtumaan TÄÄLTÄ). Sama toistui 5.9.2024, jolloin oli kulunut 80 vuotta siitä, kun aseet vaikenivat rintamalla. Ja tietysti muistamme mitä silloin tapahtui, avasimme Lieksan rautatieaseman yleisölle (linkki tapahtumaan TÄÄLTÄ).
Merkillistä, että juuri Tapanin kanssa järjestimme ainoan juhlan maailmassa jota vietimme 20.9.2025, silloin oli tullut kuluneeksi 200 vuotta rautatieliikenteen alkamisesta. Melkoinen kulttuuriteko (linkki tapahtumaan TÄÄLTÄ). Kiitos Tapani.
Laskimme Tapanin kanssa lipun tämän historiallisen päivän päätteeksi. Avuksemme lipun laskuun tuli Raimo Kempas, joka on myös ollut Lieksassa tukemme vuosikymmenen ajan.
Raimo Kempas ja Tapani Laaksomien lipunlaskun jälkeen Latu-patsaalla. Kuva Tenho Tikkanen.
Patsaspuisto vihitään 2. kesäkuuta
Lieksan rautatieaseman patsaspuiston viralliset vihkiäiset järjestetään 2.6.2026 kenraalimajuri E.J. Raappanan syntymäpäivänä. Puiston vihkivät käyttöön kultamitalihiihtäjä Juha Mieto ja kansalliskirjailijamme Heikki Turunen, jotka kumpikin ovat hankkeemme suojelijoita.
Kaatuneitten muistopäivänä paikalleen nostettu Latu-patsas muistuttaa jo nyt kävijöitä siitä, että veteraanien työ, heidän arvonsa ja heidän muistonsa elävät edelleen.
Muistot eivät himmene. – Veteraanit kiittävät.
17.5.2026/TJT