Puheenjohtaja Tenho Tikkasen puhe Rukajärvikeskuksen avajaisissa 1.7.2013

Yleisöä
Rukajärvikeskuksen avajaisjuhlan yleisöä Lieksassa 1.7.2013 pidetyssä tilaisuudessa.

Arvoisat Rukajärven suunnan veteraanit, herrat kenraalit, kutsuvieraat, hyvät läsnäolijat. Tuon aseveljenne Rukajärven veteraanien, reservin majuri Pentti Perttulin sekä jo 97 vuoden ikään ehtineen isäni terveiset.

Rukajärven suunnan veteraanit tunnetaan poikkeuksellisen aktiivisesta veteraanitoiminnasta. Tuskinpa miltään muulta rintamaosalta on koottu niin suurta määrää veteraanimuistelmia kuin juuri Rukajärveltä. Tässä  Rukajärven suunnan veteraanien perinnetyössä juuri Lieksa paikkakuntana kohoaa erityisasemaan. Täällä alkoi perinnetyö ”Jotos” muistomerkin pystyttämisellä v. 1966, täällä avattiin Raappanan puisto v. 2007 ja täällä vihittiin v. 2011 Rukajärven tie opasteineen.

Meille nuoremmalle sukupolvelle, veteraanien lapsille, on suuriarvoista kuulla teidän sota-ajan kokemuksistanne ja jatkaa teidän aloittamaanne veteraaniperinteen tallennustyötä ja saada teiltä itseltänne ensikäden tietoja.

Teillä oli sota-ajan esikuvanne, aseveljet ja heidän kokemuksensa, esimiehenne, ylipäällikkönne ja Rukajärven suunnan yhteishenki, jota muistoa vaalitte. Silloin kun te kokoonnutte, yhteiset muistot palaavat. Esimiestenne muistoksi pystyttämänne Rukajärven suunnan muistomerkit, keräämänne muistelmat, Rukajärven asevelimerkki, Marskin Maja, Raappanan Maja, kohoavat ja tuovat arvokkaita muistoja mieliinne. Ne ovat aseveljellinen kunnianosoitus Suomen Marsalkan ja komentajanne E. J. Raappanan ja koko Rukajärven veteraaniperinteen muistolle. Tunne on käsin kosketeltavissa,  aivan kuin nytkin kaikki istuisimme Marsalkan vieraana hänen pöydässään arvopaikalla. Kertomuksenne ovat arvokas lahja myös omaisillenne. Esimerkkinne osoittaa,  että maata kannattaa puolustaa. Jos mikä, niin juuri tämä on parasta sodanvastaista perinnetyötä. Siksi meidän tulee muistella ja vaalia perinteitä aitoina ja oikeina, sellaisina kuin olette ne kokeneet. Te olette meidän sotien jälkeisen sukupolven idoleita. Teidän osaksenne koitui ihmiselle kamalin, olitte mukana maailmanhistorian surullisimmassa näytelmässä, jossa niin monet menettivät kalleimpansa, oman henkensä, isänsä tai äitinsä. Sitä suremme, mutta yhdessä muistellen suru muodostuu voimavaraksi. Aivan kuin olette sen itse osoittaneet ja maata taidolla rakentaneet.

Kaikki alkoi Kajaanista 5.9.2008. Kenraaliluutnantti Ermei Kanninen ja hänen veteraaniveljensä Pentti Perttuli pyysivät meitä nuoremman sukupolven edustajia osallistumaan aktiivisesti veteraanityöhön, annoitte meille ohjeita. Tuon tilaisuuden jälkeen perustimme Rukajärven suunnan historiayhdistyksen ja eräässä tilaisuudessa lausuin, että tavoitteemme on jatkaa teidän aloittamaanne veteraaniperinteen keräystyötä ja pystyttää Rukajärvikeskus. Totesin, että te rakensitte liki 20.000 Rukajärven rintaman sotilaalle asunnot vajaassa vuodessa sodankäynnin ohella. Mainitsin, että olisimme kovin mitättömiä tekijöitä, jos emme saa pystytetyksi vuoteen 2014 mennessä, jolloin tulee kuluneeksi 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä, usean vuoden aikana, yhtä rakennusta – Rukajärvikeskusta. Nyt tältä paikalta minulla on ilo todeta, että aloittamanne veteraanien perinnetyön tuloksena Rukajärvikeskus avaa ovensa Lieksassa. Tänne sijoitamme Teidän Rukajärven suunnan veteraanien ja lottien kertomukset. Täällä Teidän jälkeinen sukupolvi saa tietoa rintamaoloista. Toivomme, että tästä paikasta muodostuisi kansallinen erämaasodan tutkimus- ja koulutuskeskus suuremmallekin joukolle.

Uskomme vakaasti, että tästä paikasta, Rukajärvikeskuksesta ja Rukajärven tiestä muodostuu elämyksellinen kansallinen suosittu matkailukohde, mikä samalla edistää kotimaanmatkailua ja parantaa tämän seudun elinoloja. Tavoittelemme aluksi 35.000 vuosittaista kävijää. Joku voi pitää sitä liioiteltuna, mutta ehkäpä muistamme sen, että Nurmeksen Bomba saavutti 400.000 kävijän tavoitteen.

Kutsumme kaikki suomalaiset tutustumaan Rukajärvikeskukseen  ja Rukajärven tiehen, joka oli teille arvoisat veteraanit ainut ja vaarallinen huoltotie. Rintamalinja oli kaukana yli 250 kilometrin päässä. Rukajärvikeskus tulee antamaan aidon kuvan erämaasodankäynnistä.

Rukajärvikeskus on myös paikallinen, pelkästään lieksalaisia ja erityisesti Timitran Linnan lähialueella asuneita ihmisiä koskettava kulttuurikohde. Viereisessä rakennuksessa ”Talligalleriassa” on juuri avattu ”Rajan taidenäyttely”. Siellä on vaikuttavia töitä menneiltä vuosilta. Minua koskettivat suuresti lieksalaisen taiteentekijän Heikki Elmen teokset ”Vaiettu perintö” ja ”Minun rajani” ja maalaus, joka kuvaa partisaanien tuhoamaa kotia, sotilas kantaa pientä kuollutta lasta. Tämä lapsi on haudattu Lieksan sankarihautaan. Kannattaa käydä näyttelyyn tutustumassa.

Arvoisat veteraanit, toivomme, että antaisitte meille isällisiä ohjeita jatkossakin siitä, miten meidän tulee toimia arvokkaan perinnön vaalimiseksi ja kehittämiseksi.

Suururakka on valmistumassa, aloitteen Rukajärven tien rakentamisesta olemme saaneet Teiltä arvoisat Rukajärven veteraanit. Osoittamanne esimerkin voimin, Rukajärvikeskus on syntynyt yhteisen yhdistyksemme piirissä. Se on laajan yhteistyön tulos, jonka käytännön työn ovat suorittaneet Rukajärven suunnan historiayhdistyksen ja Lieksan Rajakillan jäsenet. Tämä on ollut meille mielenkiintoinen ja mieluisa historiallinen ja opettavainen tehtävä. Sitä toteuttaessamme olemme joutuneet vaivaamaan suurta määrää ihmisiä. Kiitämme Paul ja Franz Betckeä, Lieksan kaupunkia, Kontiolahden kuntaa, Rajavartiolaitosta, Suomen kulttuurien museota sekä muita myötävaikuttaneita tahoja ja lahjoittajia, joiden nimet painetaan aikajärjestyksessä Rukajärvikeskuksen seinälle. Työ on suoritettu talkoovoimin, josta kiitos talkooväelle. Rukajärvikeskuksen talkootyöhön viimeisessä vaiheessa osallistui 50 henkilöä, mikä vastaa n. 150 henkilötyöpäivää.

toimikunta
Rukajärven suunnan historiikkitoimintaan Nurmeksessa 15.6.1986 valittiin Erkki Koivisto, Pentti Perttuli, Toimi Lukkarinen ja Toivo Rissanen (puuttuu kuvasta). Toimikunta kutsui puheenjohtajakseen Erkki Setälän ja kirjoittajaksi Antti Tuurin. Toimikunta keräsi 640 veteraanin 10.000 sivun mittaiset haastattelut. Toimikunta lopetti toimintansa v. 1993. Rukajärven suunnan historiayhdistys perustettiin 19.9.2009 Marskin Majalla jatkamaan Rukajärven suunnan historiikkitoimikunnan työtä.

Nuoren yhdistyksemme työ jatkuu Rukajärvikeskuksen suojissa. Tulevana vuonna näkee päivänvalon suunnan ensimmäinen joukko-osastohistoriateos. Sen on lupautunut kirjoittamaan sotahistorioitsija rajakapteeni Tauno Oksanen. Luvassa on muutakin, veteraanijuna Verner, jota vetää aito Ukko-Pekka tuo veteraanit Lieksaan Jatkosodan päättymisen 70-vuotisjuhlaan.

Meille hankkeen toteuttajille on suuriarvoista, että olemme saaneet Rukajärvikeskuksen avajaisiin veteraaneja ja erityisesti, että avaamisen suorittaa kenraaliluutnantti Ermei Kanninen. Ilman hänen ja veteraani Pentti Perttulin jo 5.9.2008 Kajaanin veteraanitapaamisessa käyttämää tiukkaa puhetta Rukajärven suunta käsitteen käytöstä ei olisi olemassa tätä tilaisuutta.

2001-Perttuli-15-6-1986-Nurmes
Pentti Perttuli Nurmeksen veteraanikokouksen 15.6.1986 arvopaikalla juhlapuhujana, jossa hänet valittiin suunnan historiikkitoimikunnan jäseneksi. Veteraanitilaisuuden pääjuhla pidettiin Bomban kesäteatterin Kalevalan näyttämöllä.
Rukajärvikeskuksen juhlayleisö lähetti sähkeen, jossa ilmoitettiin Perttulille hyvin tärkeän asian – Rukajärvikeskuksen – avaamisesta.
Orkiesteri sai kirjan
Lieksan nuorisopuhallinorkesterin jäsenille luovutettiin kenraaliluutnantti Ermei Kannisen signeerauksin varustettu kirja, Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa.
Orkesteri oli koottu myös varttuneemmista soittajista ja heidän joukossaan oli orkesterin perustaja musiikkineuvos Erkki Eskelinen, joka asuu Lieksassa Rukajärven tien varrella.
Kanninen singeraa kirjan_I
Puhellinorkesterin nuori rumpali Laura Arponen saa vuorollaan muistoksi Rukajärvikeskuksen avaajan kenraaliluutnantti Ermei Kannisen omistuskirjoituksin varustetun kirjan – Rukajärven luutnantti, Kenttäpostia sotasensuurin takaa.