Erkki Simo Susi, Rukajärven nuorin veteraani – Kadonnutta aikaa etsimässä

Erkki Susi on Rukajärven suunnalla toimineen 14. D:n esikuntapäällikön everstiluutnantti Sulo V. Suden poika, joka sai Päämajasta v. 1943 kesällä luvan matkustaa isänsä luokse Rukajärvelle.

Erkki Suden Rukajärvellä käynnistä oli kulunut 70 vuotta. Nyt hän vieraili lapsuutensa maisemissa Rukajärvellä yhdessä Rukajärven suunnan historiayhdistyksen jäsenten Reijo Pulkkisen ja Tenho Tikkasen kanssa ”kadonnutta aikaa etsimässä”.

Hän oli Rukajärvellä kahtena kesänä vuosina 1943 ja 1944. Viimeisenä kesänä hän palasi rintamalta viimeisessä kolonnassa 3.8.1944 ennen kuin vihollisen joukot katkaisivat Rukajärven suunnan joukkojen huoltotien Ontrosenvaarassa 4.8.1944.

Edellinen kolonna joutui partisaanien hyökkäyksen kohteeksi. Siinä haavoittui useita henkilöitä. Erkki Suden oli määrä lähteä tuon hyökkäyksen kohteeksi joutuneen kolonnan kyytiin, mutta siitä hän hiukan myöhästyi hyvästellessään tuttaviaan.

Erkki Simo Susi 9-vuotiaana Rukajärven suunnan joukkojen esikunnassa, istuu Raappan käytössä olleen Buik-merkkisen auton puskurilla 1943 kesäkuussa. Isällä oli Backard-merkkinen auto.Takana Sulo V. Suden  komentokorsu, joka osin muutettuna on edelleen paikallaan, nyt vuorattu, punaiseksi maalattu ja kuistilla laajennettuna. Kuva Erkki Suden arkisto.
Erkki Simo Susi 9-vuotiaana Rukajärven suunnan joukkojen esikunnassa, istuu Raappan käytössä olleen Buick-merkkisen auton puskurilla 1943 kesäkuussa. Isällä oli Packard. Takana Sulo V. Suden komentokorsu/kämppä, joka osin muutettuna on edelleen paikallaan, nyt vuorattu, punaiseksi maalattu ja kuistilla laajennettuna. Kuva Erkki Suden arkisto.

Erkki Suden isän "Ahman" komentopaikka Tiiksassa, kuvattu 5.7.2013. Kuva Reijo Pulkkinen.

Kesällä 1943 hän oli siis 9 vuotias (s. 5.3.1934- ). Hän matkusti yksin Helsingistä junalla Joensuuhun, josta matkaa jatkettiin isän kanssa lentokoneella, joka käväisi tervehtimässä Ylipäällikön Metsästysmajaa Repolan Lieksajärven Keihäsniemessä. Kone kallisteli majan päällä ja pihamaalle rientäneet sotilaat vilkuttivat terveisensä. Sota-arkiston lentopäiväkirjasta löytyy tieto, että kone oli suorittanut partiolennon, ei mitään yksityiskohtia.

Silloisessa Tiiksin kylässä Rukajärven joukkojen esikunnassa nuorukainen sai osallistua  osin lähetin, postinkantajan ja puhelunvälittäjän tehtäviin. Esikunta oli vajaan 20 kilometrin päässä etulinjoista, josta suunnasta kantautui jatkuva tykin jylinä. Oleskelu tuntui silti turvalliselta, eikä esikunta-alueella vihollisuuksia esiintynyt. Erkki Susi kertoo saaneensa suoraa tietoa taisteluista isänsä luona päivittäin vierailleilta korkeilta upseereilta – ovenraosta. Tämä johtui siitä, että hän asui isänsä kanssa samassa komentokämpässä aivan komentaja Raappanan komentopaikan vieressä Novinkajärven rannalla. Erkin isän peitenimi oli ”Ahma” ja häntä kutsuttiin Pikkuahmaksi. Hän muistaa tarkalleen esikunnan määräyksen, jonka se antoi Pallon taistelun aloittamisesta 27.6.1943. Määräys tykistövalmistelusta oli jännittävä kokemus nuorelle 9-vuotiaalle pojalle. Esikunta tiesi tarkalleen vihollisen liikkeet, joiden perusteella hyökköysmääräys annettiin.

Tiiksin kylän puhelinkeskus Tiiksi  14.8.1941. SA-kuva, kapteeni E.J. Paavilainen,
Esikunta-alueen puhelinkeskus, Tiiksi 14.8.1941. SA-kuva, kapteeni E.J. Paavilainen,
Komentajan Rukapirtti niemen kärjessä Novinkajärven rannalla, sauna niemen takana ja Ahman komentopaikka aja esikunta siitä vasemmalle.
Komentajan Rukapirtti niemen kärjessä Novinkajärven rannalla, sauna niemen takana ja Ahman komentopaikka ja esikunta siitä vasemmalle.

E.J. Raappanan komentopaikka Tiisksassa.

TK-kuvaaja. P. Jänis, Kenraali Raappanan sauna on arkkitehti Pitkäsen käsialaa. SA-Kuva.
Kenraali Raappanan sauna on arkkitehti Pitkäsen käsialaa. Erkki Sudesta tuli todellinen Rukajärven saunakulttuurin asiantuntija. Hänet kelpuutettiin komentaja kenraalimajuri E. J. Raappanan saunaseuraksi, lisäksi hän pääsi saunomaan upseerisaunassa, miehistösaunassa ja vieläpä lottienkin kanssa. Eräs lotta lausui, että eikös tuo poika ole jo liian vanha naisten saunaan, jolloin toinen lotta vastasi, eihän tuo ole vielä tarpeeksikaan vanha. TK-kuvaaja. P. Jänis, SA-Kuva.
Tiiksan esikunta kivillä ympäröity alue edessä, takana Sulo V. Suden komentopaikka nyt punaiseksi maalattu, komentaja Raappanan komentopaikka vasemmalla niemn kärjessä, ei näy kuvassa. Kuva Reijo Pulkkinen.
Esikunnan, nyt purettu rakennuspaikka kivillä ympäröity alue edessä, kuvan vasemmassa reunassa Sulo V. Suden komentopaikka nyt punaiseksi maalattu, komentaja Raappanan komentopaikka vasemmalla niemen kärjessä, ei näy kuvassa. Kuva Reijo Pulkkinen 5.7.2013.

Haikeat muistot palaavat mieleen Erkki Suden kävellessä isänsä komentopaikan ohi Novinkajärven rantaan, jossa hän vietti vapaa-aikaansa kalastellen ja komentajan karhunpentuja syötellen tarkalleen 70 vuotta sitten. Kävellessä hänen mieleensä palaa karhunpentujen hunajan maiskuttelu, jota hän onnistuneesti matkii. Paluumatkalla tien oikealta puolen löytyisi suuren kuusen juurelta kaivonpaikka. Tuore pajunoksa näytti paikan, nyt tuota kuusta ei ollut kaivonpaikkaa osoittamassa. Muutenkin kylä oli kokenut suuren muutoksen. Ihmiset olivat ystävällisiä. Novinkajärven rannan talossa, aivan Erkin sota-aikaisen asuinpaikan naapurissa juotiin tsaijut kesken kiireisen talomaalauksen.

Nostalgisin valokuva Erkki Simo Suden heinäkuiselta (4 – 5.7.2013) matkalta otettiin Rukajärven rintaman joukkojen esikunnan, komentaja Raappanan ja hänen isänsä Sulo V. Suden komentopaikan rannassa. Tässä maisemassa hän vietti Jatkosodan aikaiset kesänsä vuosina 1943 – 44. Tykkitulen kumu kuului kaukaisena jatkuvasti. Täällä palaa tunteikkaat muistot tuoreina mieliin. Täällä hän kuulee komentajansa ystävällisen puhuttelun, isänsä suorasukaisemmat saksalaistyyliset komennot ja Raappanan karhunpentujen erityisesti ”Mesikan” hunajan maiskuttelun –näm..mäm..näm…vieläkin elävinä.
Nostalgisin valokuva Erkki Simo Suden heinäkuiselta (4 – 5.7.2013) matkalta otettiin Rukajärven rintaman joukkojen esikunnan, komentaja Raappanan ja hänen isänsä Sulo V. Suden komentopaikan rannassa. Tässä maisemassa hän vietti Jatkosodan aikaiset kesänsä vuosina 1943 – 44. Tykkitulen kumu kuului kaukaisena jatkuvasti. Täällä palaa tunteikkaat muistot tuoreina mieliin. Täällä hän kuulee komentajansa ystävällisen puhuttelun, isänsä suorasukaisemmat saksalaistyyliset komennot ja Raappanan karhunpentujen erityisesti ”Mesikan” hunajan maiskuttelun –näm..mäm..näm…vieläkin elävinä.

Erkki Suden muistissa ovat hänen vierailunsa Raappanan majalla Rukapirtillä ja saunominen hänen saunassaan. Esikuntarakennus oli välittömässä läheisyydessä ja Rukahovin jyhkeä rakennus seisoi kivenheiton päässä Erkki Suden asuinpaikasta. Nuoreen Erkkiin suhtauduttiin kuin vertaiseen, joten hän saattoi päästä komentajan saunaseuraksi. Hän kertoo saunoneensa myös upseerisaunassa, aliupseerisaunassa ja saunoneensa jopa lottien kanssa. Näin hänestä tuli todellinen Rukajärven saunakulttuurin asiantuntija.

Tiiksjärven lentokenttä sijaitsee liki kolmenkymmenen kilometrin päässä Raappanan esikunnasta kotisuomeen päin. Tiiksjärvellä hän kävi ratsastamassa lennoston komentajan pojan kanssa, joka oli hiukan vanhempi. Ratsuna hänellä oli valkoinen komea lämminveri-hevonen, joka kerran jätti hänet salolle. Siltä reissulta tultiin jalan ja se jäikin viimeiseksi ratsastusmatkaksi.

Yhtä lailla mielessä on matka Rukajärven kauppalaan, lähelle etulinjaa ja saipa hän kerran käydä JR 52 komentajan eversti Lauri Könösen johtamien joukkojen etulinjan juoksuhaudassakin. Vartiosotilas varoitteli, että pysy matalana. Vihollisen asemat olivat aivan muutaman sadan metrin päässä.

Erkki Susi Rukajärven kylällä.Taustalla Rukajärvi ja Rukavaara.
Erkki Susi asui nyt perheessä Rukajärven kylällä, josta otettiin valokuva. Taustalla Rukajärvi ja Rukavaara. Matkalaisille oli valmstettu maukas ateria, uunisiikaa ja haukea, josta saatiin ohje tulevaan tarkoitukseen, Rukajärvikeskukseen, Rukajärven perinneruokailua varten.
Erkki Susi ja Reijo Pulkkinen Rukajärven kylän tykillä 4.7.2013 illalla.
Erkki Susi ja Reijo Pulkkinen Rukajärven kylän tykillä 4.7.2013 illalla.

Välittömästi muistorikkaan ja tiiviin Rukajärven matkan jälkeen Erkki Susi halusi vierailla myös Lieksassa juuri avatussa Rukajärvikeskuksessa, jonka nähtävyyksiin hän tutustui perusteellisesti. Rukajärven historiayhdistyksen puheenjohtajan opastuksella mentiin Rukajärven tielle, jota myöten hän teki sota-aikaiset Rukajärven matkansa rintamalle. Pysähdys Rukajärven tien taistelupaikoilla Jukolan Motissa ja Kivipuron Rajavartioasemalla päättyi Lieksan rautatieasemalle puolenyön jälkeen. Tuon vaiherikkaan päivän aikana tehtiin matkaa Rukajärven etulinjoilta Ontajoen takaa – Rukajärven tiehaaran tykille, sitten kuljettiin silloiseen Tiiksin kylässä sijainneen komentopaikan kautta Ontrosenvaaraan, yli  Tsirkka-Kemijoen, Kostamukseen ja Varttiuksen kautta, Iisalmeen, jossa Reijo Pulkkinen asuu, sieltä edelleen Lieksaan Rukajärven tielle matkaa oli kertynyt yhden vuorokauden aikana 800 kilometriä.

Rukajärven tie tuli Erkki Sudelle tutuksi sota-aikana koko 250 kilometrin mitalta, Erkki Susi kirjoittaa 5.7.2013 Jukolan motissa nimeään vieraskirjaan. Ilta oli hämärtymässä, Jukolan motin opasteella paloivat lyhtykynttilät, joita sinne on varattu matkailijoita varten. Vieraskirjan mukaan Kuhmosta kotoisin oleva ryhmä oli tehnyt merkintänsä ja sytyttänyt kynttilät, mikä puhutteli erityisesti Rukajärven nuorinta veteraania.
Rukajärven tie tuli Erkki Sudelle tutuksi sota-aikana koko 250 kilometrin matkalta, Erkki Susi kirjoittaa 5.7.2013 Jukolan motissa nimeään vieraskirjaan. Ilta oli hämärtymässä, Jukolan motin opasteella paloivat lyhtykynttilät, joita sinne on varattu matkailijoita varten. Vieraskirjan mukaan Kuhmosta kotoisin oleva ryhmä oli tehnyt merkintänsä ja sytyttänyt kynttilät. Erityisesti tämän paikan tunnelma puhutteli Rukajärven nuorinta veteraania.
Rukajärvikeskukseen Erkki Susi halusi tutustua välittömästi Rukajärveltä saapumisensa jälkeen 4.7.2013 iltamyöhällä. Valokuvan hän halusi otettavan Rukajärven tunnuksen edessä. Rukajärven rintamatunnuksen hän sai tunnustuksena rintamatyöstään itseltään komentaja Erkki Raappanalta. Tämän suurikokoisen R-tunnuyksen on tehnyt Pielavedeltä kotoisin oleva Pertti Tikkanen 20.7.1944. Hänen tarkoituksena oli lahjoittaa rintamamerkki Pielaveden suojeluskuntatalolle. Suojeluskunnat lakkautettiin, jolloin Pertti Tikkanen haki merkin kotiinsa todeten, ettei hän hyväksy rintamatunnuksilla koristeltavan VPK-talojen seiniä.
Rukajärvikeskukseen Erkki Susi halusi tutustua välittömästi Rukajärveltä saapumisensa jälkeen 5.7.2013 iltamyöhällä. Valokuvan hän halusi otettavan Rukajärven tunnuksen edessä. Rukajärven rintamatunnuksen hän sai tunnustuksena rintamatyöstään itseltään komentaja Erkki Raappanalta. Kuvan suurikokoisen R-tunnuksen on tehnyt Pielavedeltä kotoisin oleva Pertti Tikkanen 20.7.1944. Hänen tarkoituksena oli lahjoittaa rintamamerkki Pielaveden suojeluskuntatalolle. Suojeluskunnat lakkautettiin, jolloin Pertti Tikkanen haki merkin kotiinsa todeten, ettei hän hyväksy rintamatunnuksilla koristeltavan VPK-talojen seiniä.

Suunnan komentaja E.J. Raappana luovutti nuorelle Erkki Sudelle muistoksi suurikokoisen Rukajärven rintaman tunnuksen – R-merkin. Se oli komentajan tunnustus hänen työstään Rukajärven rintamalla.

Jokaiseen muistoesineeseen liittyy tarina, parhaisiin useampia, kuten tästä edellä olemme saaneet kuulla. Rukajärvikeskus ja sinne tallennetut muistelmat muodostavat valtavan kokonaisuudeen, jota tämä Rukajärven rintaman nuorimman veteraanin matkakertomus mielenkiintoisella tavalla täydentää.

Nykyisin Erkki Susi asuu Teneriffalla.

Kiitos Erkki Simo Sudelle miellyttävästä matkaseurasta.

Matkakertomuksen laativat: Reijo Pulkkinen ja Tenho Tikkanen

Erkki Susi on laatinut esikunta-alueesta karttapiirroksen, joka on julkaistu v. 1999 omakustanne kirjassa ”Kantapään kautta”. Kartta on muistikuva, johon rakennukset on asetettu, vaikka eivät ole täysin tarkalla paikalla. Piirros, Erkki Susi.
Erkki Susi on laatinut esikunta-alueesta karttapiirroksen, joka on julkaistu v. 1999 omakustanne kirjassa ”Kantapään kautta”. Kartta on muistikuva, johon rakennukset on asetettu, vaikka eivät ole täysin tarkalla paikalla. Piirros, Erkki Susi.

Erkki Susi laati esikunta-alueen kartan jo rintamalla ollessaan. Isä totesi kartan nähtyään, että pane tiedot mieleesi ja hävitä kartta. Esikunta-aluetta ei saanut turvallisuussyistä karttapiirroksin kuvata.

J.K. Pentti Lehtinen toimi everstiluutnantti Sulo V. Suden lähettinä ja hän kirjoittaa sota-aikaisessa muistelmateoksessaan seuraavasti:

Esikuntapäällikkö eversti Sulo V. Suden lähetti Pentti Lehtinen, jonka kanssa vietettiin paljon aikaa. Kuva RSHY:n arkisto.
Esikuntapäällikkö eversti Sulo V. Suden lähetti Pentti Lehtinen, jonka kanssa Erkki vietti aikaa. Kuva RSHY:n arkisto.

Vuosi 1943: ”Kenraali täyttää 50-vuotta, on suuret juhlallisuudet. Juhannus, kesän suurin juhla menee täällä rauhallisesti, niin kuin muutkin päivät. Everstin poika on tullut tänne kesää viettämään. Suloinen velikulta, kiistelemme ja pidämme lystiä, uimme ja otamme aurinkoa. Heinäkuun lopulla ukko lähtee lomalle viikoksi. Vietän silloin kesälomaa minäkin ja hoidan poikaa, joka jäi tänne.”

Vuosi 1944: Merkintä 7.6.1944 kohdalla: ”Metsästelin Erkin kanssa rottia, hurjan jännää hommaa, voi kun olimme ylpeitä osuessamme yhteen, se kun huusi hirveästi. Erkki saa aina minutkin innostumaan lapsuuden aikaisiin leikkeihin.”

Mainittakoon, että esikunta maksoi rotista tapporahaa.