Vuoden 2019 alussa veteraanitunnuksen omaavien veteraanien määrä oli 10.326.  Tilastoa siitä mihin ikäluokkiin veteraanit sijoittuvat ei ole olemassa.

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n historiatyössä on kartoitettu veteraanityöhön osallistuneitten veteraanien tietoja. Tässä kartoituksessa ovat nousevat esille yli 100-vuotiaat. Tiedossamme on, että Rukajärvellä taistelleista yli 100-vuotiaita veteraaneista on tällä hetkellä elossa 7, joista lottia kaksi. Seuraavassa yhteenveto 100 vuotta täyttäneistä Rukajärven veteraaneista.

1. Professori Ilmari Koppinen 8.1.1918, Salo.

Ilmari Koppinen menestyi sodassa, siviilissä ja myös eläkepäivinään hän onnistui myös mm. veteraaniurheilijana. Hän on moninkertainen SM ja MM mitalisti. Ilmari Koppisen 100-vuotisjuhliin kokoontui laaja tuttavapiiri ja syntymäpäivillä kuultiin paljon päivänsankarin mielimusiikkia, josta voi nähdä otteita 100-vuotispäivän videokoosteesta TÄÄLTÄ:

2. Toimi Marin  24.1.1919, Kuopio.

Toivo Marin on taitava hanuristi. Soittoa hän harrastaa ystäviensä seurassa. Lisätietoa 100-vuotiaasta TÄÄLTÄ:

3. Hilja Viljanen 28.1.1918, Nurmes.

Sodanjälkeen Suomessa monet leskeksi jääneet naiset elivät yksinhuoltajina ja joutuivat vastaamaan perheensä elatuksesta. Näin kävi myös Hiljalle. Hän jäi leskeksi, nuorin lapsista oli viisivuotias. Lisätietoa 100-vuotiaasta rintamalotasta voi lukea TÄÄLTÄ:

4. Hilja Lämsä 3.3.1919, Kiuruvesi.

Hilja Lämsän haastattelu antaa erinomaista tietoa kotirintaman sodanaikaisesta työstä.

Hilja Lämsä (3.3.1919) toimi lottajärjestössä ensin pikkulotissa ja Jatkosodan aikana lottakouluttajana. Hilja solmi avioliiton Matti Lämsän (17.5.1917-28.9.1968) kanssa. Häät pidettiin 1.1.1942. Perheeseen syntyi 5 lasta.

Hilja osallistui tulevan puolisonsa kanssa liikekannallepanomääräysten jakeluun ja sotilaitten varustelutöihin. Kevytosasto 2:n toinen komppania koottiin Kiuruvedellä  Elokuvateatteri Väreellä, jossa Hilja määrättiin komppanian kirjuriksi. Siinä tehtävässä hän toimi 18.6.1941 saakka, jolloin Matti-puoliso lähti Kiuruveden rautatieasemalta Rukajärven rintamalle.

Rukajärven suunnan historiayhdistyksen jäsenet, Hiljan pojat, Erkki ja Yrjö sekä Antero Huttunen ja Tenho Tikkanen tallensivat 8.3.2013 Hiljan Lämsän haastattelun ”Pikkulotasta Kevytosasto 2:n ensimmäiseksi kirjuriksi”. Haastatteluun hän suostui vasta pitkän neuvottelun jälkeen. ”Asiat kerron, mutta missään tapauksessa ette saa nostaa minua millekään jalustalle.” Tämä Hilja Lämsän haastattelu on hieno kuvaus sodan jalkoihin joutuneen nuoren parin alkutaipaleesta, lottatyöstä ja myös siitä miten hän joutui jäämään suuren talon isännäksi. Hilja olisi halunnut rintamalle, mutta tyytyi kohtaloonsa, veli lähti ja näin hänen vastuulleen jäi kotitilan hoitaminen. Talossa majoitettiin suuri määrä sodanjaloista paennutta siirtoväkeä. Kaikki ruokailivat samaan aikaan saman pöydän äärellä. Tilan suuri karja ja viljelytöiden järjestäminen jäi nuoren tytön harteille. Silti jäi aikaa myös pikkulotan tehtäviin. Hilja kertoo haastattelussa osallistumisestaan ilmavalvontaan kirkontornissa, Koskenmäellä ja lisäksi osallistumisestaan lottakanttiinin töihin mikä valottaa sitä arkista toimintaa, millä kotirintama auttoi rintamajoukkoja.

5. Tauno Tikkanen 10.3.1916, Kiuruvesi.

Taunon mietelause: ”Minä olen sitä mieltä, että tuumoomalla asiat hoituu, eikä tappelemalla.” Tämän hän lausui Kansalaisjuhlan 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä TV2:n 4.9.2014 tekemässä haastattelussa, sen voi kuulla TÄÄLTÄ:

Taunon täyttäessä 100 vuotta häntä onnittelemaan saapui kolme saman komppanian aseveljeä. Taunon 100-vuotisjuhlasta lisätietoa TÄÄLTÄ1 ja TÄÄLTÄ2.

6. Eino Syrjäniemi 25.4.2018, Haapajärvi.

Eino Syrjäniemi on yksi vielä neljästä elossa olevasta veteraanista, joka osallistui Jatkosodan miesvahvuudeltaan suurimmalle partioretkelle Muurmannin radalle tammikuussa 1942.

Eino Syrjäniemen 100-vuotispäivillä nähtiin vaikuttava musiikkielämys. Häntä onnitteli suvun 12 kanttorista koostuva kuoro. Eino Syrjäniemi itsekin on toiminut Haapajärvellä kanttorina. Harvempi 100-vuotias pystyy lausumaan pitkän Alpo Noposen kirjoittaman ”Vuosileikki” runon virheettömästi. Einolta sekin onnistui, minkä voi nähdä TÄÄLTÄ. Hänen 100-vuotisjuhlasta lisätietoa TÄÄLTÄ1 ja TÄÄLTÄ2 

7. Matti Kärkkäinen 15.11.1916, Kiuruvesi.

Matti Kärkkäisen 100-vuotisjuhlat olivat mieleenpainuvat. Vieraiden joukossa oli kolme veteraani ja hän 100-vuotisjuhliensa nuorin. Syntymäpäiväjuhlista voi lukea lisätietoa TÄÄLTÄ. Matti Kärkkäisen vireys tulee esille hänen 100-vuotispäivänä antamastaan videohaastattelusta TÄÄLTÄ:

8. Kirsti Jauhiainen, os. Öster  s. 14.11.1918.

Kirsti Jauhiainen toimi Karhumäen rintamalla päällikkölottana kanttiinissa. Hänen puoliso oli Rukajärven veteraani Viljo Jauhiainen.

9. Pentti Perttuli (10.3.1916 – 23.5.2017), Säkylä.

Pentti Perttuli toimi käynnistävänä voimana Rukajärven suunnan sotahistoriatyön käynnistäjänä. Perttulista on kirjoitettu hänen kattaviin muistiinpanoihinsa perustuvia teoksia ja useat tutkijat ovat tekemässä Perttulin sotahistoriatyöhön liittyviä tieteellisiä jatkotutkimuksia. Perttulista löytyy tietoa suuri määrä myös RSHYry:n nettisivuilta, joista merkittävimmät tapahtumat ja luennot löytyvät oheisen linkkien takaa:

8.1. Pentti Perttuli 100 vuotta TÄÄLTÄ1 ja TÄÄLTÄ2

8.2. Pentti Perttulin Jotos seminaari 2017 TÄÄLTÄ1 ja TÄÄLTÄ2:

8.3. Pentti Perttulin v. 2006 videohaastattelu TÄÄLTÄ:

8.4. Pentti Perttuli on poissa TÄÄLTÄ

8.5. Pentti Perttuli muistokirjoitus TÄÄLTÄ

8.6. Pentti Perttulin hautajaiset 8.6.2017 TÄÄLTÄ:

8.7. Pentti Perttuli Jotos muistoseminaari 2018 TÄÄLTÄ

10. Mikko Bergman, 1.9.1913 – 18.1.2017, Iisalmi

Mikko Bergman valmisti Marskin Majalle kaksi venettä, minkä johdosta hän sai liikanimen. Marskin veneentekijästä lisätietoa voi saada TÄÄLTÄ: Mikko Bergman oli tunnettu hyvästä huumoristaan mikä tuli esille hänen 102-vuotishaastattelustaan: Täällä otetaan vastaan aina onnitteluja.”, Tuohon ikään elänyttä monta sotaa käyneellä veteraanilla riitti onnittelijoita. Mikko Bergmanin poismeno liikutti suuria ihmisjoukkoja. Hänen muistokirjoituksensa voi lukea TÄÄLTÄ1.

Jutun on kirjoittanut Tenho Tikkanen

Jutun tiedot ovat peräisin RSHYry:n arkistosta